Sorruin taas.. mutten sentään lankoihin!

Kaunis syyspäivä itäisessä Suomessa. Tuli mieleen, että näistä täytyy nyt nauttia. Suomen syksyn ja talven tuntien ei aurinko ole kovin säännöllinen vierailija taivahalla ennen ensi helmikuuta. Tekisi niin mieli uutta huivia, mutta ei parane aloitella uusia projekteja ennen kuin edelliset on alta pois, varsinkin kun torkkupeiton eräpäivä puskee päälle.


Peitto siis etenee, olen melkein aikataulussa. Päätin että haluan sen valmiiksi hyvissä ajoin että ehtii pingottaakin. Pelottaa että tuli aliarvioitua tarvittava koko, mutta pingotus on pelastanut useammankin työn pienestä mytystä upeaksi luomukseksi. Laitan siis toivoni siihen. Kiersin tänään kauppoja etsimässä hyvää tapaa paketoida valmis lahja, mutta en uskaltanut vielä päätyä mihinkään ratkaisuun lopullisesti. Jos olisi aikaa ja tarmoa (tai viime hetken paniikki, joka ajaa saman asian) voisi taitella pahvista rasian ja siihen kannen, ja sitten koristella asiaankuuluvasti. Toisaalta katselin tänään myös punottuja koreja, joita voisi sitten vähän silkkinauhalla tuunata. Kunhan on valmis koko peitto niin näkee miten ison lahja-astian se vaatii.

Ravelryyn liittymisen jälkeen olen harrastanut lähes yksinomaan lankatöitä ja jokakesäinen ompelukausikin jäi lähes täysin uupumaan. Kunnes tänään sitten lankesin kankaisiin (eli ompelukausi saattaa hyvinki olla tuloillaan). Kävin aivan harmittomasti Eurokankaassa, enkä ostanut kuin tarvitsemani vetoketjun. Esimerkillistä! Sitten rutiininomaisesti Anttilaan tarkastamaan lankatilanne, ja eikös se kangasosasto olekin ihan siinä lankoja vastapäätä. Hurahdin ja nämä lähti mukaan:


Lehtikuvioisista teen itselle uuden, tilavamman kassin, jota olen tarvinnut jo jonkin aikaa. Keltaiset kukat menevät varmaan vähän retrohenkiseksi hameeksi ja lammas.. ei sitä vaan voinut vastustaa! Keksin kyllä jonkin käyttötarkoituksen. Taitavat tosin olla sisustuskankaita kaikki, mutta kukapa ompelija ei joskus olisi käyttänyt kangasta "väärään" tarkoitukseen (jotkut meistä useammin kuin toiset, köh köh). Sisustuskankaista löytää usein kunnon rouheita, graafisia printtejä, jotka ovat edukseen muuallakin kuin vain tyynynpäällisenä.

Melkein jo syyhyttäisi päästä ompelemaan, mutta suoritan itsehillintää ja teen ensin keskeneräiset alta pois (harjoittelen töiden saattamista loppuun, ufoja on jo tarpeeksi nurkissa pyörimässä). Suomalaisella sisulla läpi harmaan kiven!