lauantai 17. lokakuuta 2009

Ohimennen

Päivitin tämän vuoden lankasaldoa varmaan ekaa kertaa puoleen vuoteen. En ole avannutkaan hankitun ja kulutetun langan exceliä koko sinä aikana, joten hauskaa oli yrittää mietiskellä mitä kaikkea lankaa sitä on kuuden viime kuukauden aikana ostellutkaan. Valmistuneet projektit näkee onneksi ravelrystä, niiden kirjailu oli huomattavasti helpompaa. Kirjoittelin muistinvaraisesti (ja stashista luntaten) hankittuja lankoja exceliin ja sitten summasin luvut yhteen ja voi hyvänen aika.. Tämän vuoden aikana on sitte tullu hankittua vaivaiset 12,5 kiloa lankoja, eikä vuosi ole vielä edes lopussa. Mistä tunnet sä addiktin..

No, on täällä kulutettukin yli 6 kiloa (en tiedä onko tämä hyvä vai huono kulutussuhde, tarvittaisiin kai vertailukohtia), eikä se vielä sisällä sukkasadon aikaansaannoksia. Selvää ainakin on, että viimevuotinen seitsemän kilon kulutus ylittyy, todennäköisesti reippaasti.

Kai asiat voisi huonomminkin olla. Voisinhan mie keräillä esimerkiksi kiviä, painaisivat varmasti enemmän kuin ihanan kepoiset langat. Eivätkä lämmittäisi yhtä paljon talvipakkasilla. Eikä niitä voisi samalla tavalla silitellä (tai no, jokainen omien mieltymyksiensä mukaan tietenkin). Hmm.. No, hamstereihin kolme ja puoli kuukautta, siinä välissä todennäköisesti ainakin yksi reissu Helsinkiin (muistanette viime kerran?), todellinen vaaran paikka. Niin oliko niitä terapiaryhmiä lanka-addikteille jossain tarjolla?

Pienenä lohdutuksena ja loppukevennyksenä kesällä valmistunut puhdetyö:

Malli: oma, virkattu peruspyörylä
Lanka: Novita Mambo 100 g
Koukku: 7,0 mm

Sähkönsininen Mambo pyöri varastossa aikansa, kunnes huomasin että sehän käy väriltään nätisti yhteen miehen käsipainojen kanssa (painot sijaitsivat ennen paljaalla lattialla ja tekivät siihen kivoja pieniä syvennyksiä). Peruspyörylä kiinteillä silmukoilla, reunassa kerros rapuvirkkausta, koristeena pieni virkattu hirvi (huomatkaa hauska yksityiskohta: hirvellä leukaparta!).

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Hrr..

Se on jokavuotinen vitsi miten talvi aina yllättää autoilijat, mutta nyt täytyy myöntää että kylmyys on päässyt yllättämään miut. Tuntuu kuin kaunis ja kuulas syksy olisi äkkiä nykäisty julmasti pois ja korvattu tuiskulla ja viimalla, joka on niin kylmä että hampaissa asti vihloo. Eilen täytyi myöntää ankea totuus ja viimein raahata talvitakit ja -kengät varastosta. Myös jokasyksyinen asusteongelma on jälleen tehnyt comebackin: mikään viime talven lapaset ei miellytä, kaulaliinat ei sovi minkään kanssa ja pipot saavat pään näyttämään kananmunalta. Näinköhän sitä taas joutuu villa-asustetalkoisiin. Kyllästyvätköhän neulojat nopeammin vanhoihin tekeleisiinsä? Toisaalta kaikkiin vanhoihin töihin on jonkinlainen tunneside, mutta toisaalta päivät pitkät netissä näkee kuvia toinen toistaan suloisemmista malleista. Aita, ruoho, vihreä, jne.

Niin, oli miulla esiteltävä työkin (nyt kun ei blogannut pitkään aikaan niin on jonoa mistä valita).

Malli: Shetland Triangle (ravrav) by Evelyn A. Clark
Lanka: Pirkanmaan kotityö Ohut Pirkkalanka 100 g
Puikot: 4,0 mm

"Tää on hirmu suosittu, kokeilen" -sarja jatkuu. Ensikosketus Pirkkalankaan, ja kyllä tykkään. Rakastan tuota väriä ja mitä olen katsellut niin Pirkkalangassa noita ihania värejä riittää. Shettis mallina lunasti kyllä odotukset: helppo mutta todella nätti lopputulos. Minulle tulee tuosta kuviosta ja väristä mieleen maalaisromanttinen ohrapelto ilta-auringossa (en tosin ole nirso, muutkin viljat sopii ko. mielikuvaan). Ei sillä että sellaista kaupunki-ihmisenä olisin koskaan omin silmin nähnyt..

Huivin loppusijoituspaikka on vielä mietinnän alla. Vaikka rakastan lopputulosta ja varsinkin väriä, en oikein käytä hartiahuiveja, ja kaulassa tämä menisi armottomasti ruttuun. Pitänee alkaa tähyillä mahdollisia joululahjauhreja.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Sukkasadon 6. viikko takana, ja omat saavutukset oli..?

No, on täällä oikeasti sukkia tehtykin, yhdestäkään en vaan ole saanut langanpäitä pääteltyä ja kuvia otettua. Muutenkin on taas blogipuolella ollut hiljaista kuin peruskurssin palautetilaisuudessa, mutta ei se onneksi tarkoita etteikö neulerintamalla tapahtuisi. Varsinkin kun parina viimeisenä päivänä on tullut sitä valkoista juttua taivaalta, on villavermeet nousseet arvoon arvaamattomaan ja uusia ideoita rapisee kuin.. no, pisaroita taivaalta. Muun muassa nämä jo (köh köh) viime keväänä valmistuneet mutta ikuisuuden kuvausta odotelleet punajaiset päässeevät lähipäivinä käyttöön:


Malli: omasta päästä, inspiraationa toiminut Tikrun Hetale
Lanka: Novita Rose Mohair 110 g
Puikot: 6,0 mm

Mie tykkään ja kovasti. Ei liian lämmin, ei kylmä, ihan asiallisen näköinen, passeli. Malli on siis ihan perus, ylhäältä alas raglanlisäyksillä, sivuissa parin silmukan muotoilut ja reunoissa 1 o, 1 n -joustinta. Lankaa meni yllättävän vähän, kolmatta kerää vain hitusen verran. Langat on jo valmiina pariin samanlaiseen, olisi vaan ehkä pitänyt tehdä jotain muistiinpanojakin tätä kappaletta tehdessä..

Malli: se kuuluisa February Lady Sweater (ravrav) by pamela wynn
Lanka: Adriafil New Zealand 400 g
Puikot: 4,5 mm

Pitihän se tehdä kun se on niin suosittu. Ja olihan se mukava tehdä, populääri ihan syystäkin. Pistin yläreunaan kolmen napin sijasta neljä, mutta muuten neulonta meni ihan ohjeen mukaan. Väri on mitä on, mutta en yleensä ole kovin värikranttu, tärkeintä että on mukava päällä ja lämmittää. Menköön siis tällä kertaa. Suostuisikohan vuokranantaja tekemään meille parvekerempan, jos oikein nätisti selittäisin että tarvetta olisi nätimmälle kuvauspaikalle..?