Kolme silmää ja kuusi varvasta

Aloitetaas wanhoilla asioilla. Minulle annettiin tunnustus!


En tiedä mitä sanoa, paitsi tietenkin kiitos. Todella mukava tietää että joku on tykännyt miun blogia lueskella (tai vähintään kuvia katsella). Kiitos, San!

Sain myös Haasteen. Onneksi tämä oli sellainen mukava, eikä sellainen tuimannäköisen miehen käteen lätkäisemä, josta yleensä seuraa paljon harmaita hiuksia ja asianajajille maksettavia rahoja.

Haaste tuli Ritvikseltä, ja tarkoituksena on kertoa muutama tuntomerkki itsestäni. Tässä ne sitten tulee:

1. KOKO: Taaperran suunnilleen 160 sentin korkeudella, eli ei tässä mikään hongankolistaja olla. Paino.. no, ei liikaa, mutta ei nyt totisesti liian vähänkään, sanotaan että en mie nyt väkijoukosta sen vuoksi erotu.

2.NÄKÖ: Huonohko, siksi lasit aina päässä. Mitä sitten ulkonäköön tulee, hiuksia varsin vähänlaisesti, tänään taas tarkoitus kotiparturoida senttiin tai alle. Olen pari kertaa yrittänyt kasvattaa pidemmät, mutta jossain kymmenen sentin kohdalla menee hermo ja pakko pistää pois. On vaan niin mukava, ei voi mitään. Muuten ei mitään ihmeellistä kerrottavaa, olen kai aika perusmöllykkä.

3.VAATTEET/LISUKKEET: Pukeutuminen sellaista perushuoliteltua, pitää olla mukavaa, muuten ei tule vaatetta pidettyä. Tykkään korkokengistä, mutta en pidä niitä koskaan, kun jalka on tottunut lonttoslenkkareihin ja valittaa heti jos on jotkin hyvännäköiset kengät jalassa. Laukku on aina mukana kun lähden kotoa pois. AINA. Ei ole niin isoja taskuja että kaikki tarpeellinen mahtuisi mukaan.

4.LUONNE: Sellanen vähän ujo, tykkään istuskella hiljaa ja tarkkailla kun muut hölöttää. Paitsi sitten oman miehen seurassa, sitten käy suu senkin edestä (raukka, sääliksi käy melkein). Kotihiiri, omassa pesässä paras.

Olen nyt tylsä, enkä pistä tällä kertaa eteenpäin, pääasiassa siksi ettei juuri nyt ole aikaa lähteä selailemaan kaikkia lukemiani blogeja että kellä kaikilla tämä on jo kiertänyt. Mutta kiitos Ritvikselle haasteesta, oli todella pieni haaste miettiä että mitenkä paljon sitä kehtaa itsestään paljastella, tälleen koko kansan edessä..

Nyt sitten itse asiaan, eli pistetääs tähän yksi valmistunut työ. Miehellä oli synttärit tuossa kevähällä ja lahjaksi näpersin tällaisen. Kuka tunnistaa?

Malli: Nibbler by Alicia Ramire
Lanka: Novita Linnea (musta) n. 100 g,
Drops Paris (valk. & beige), molempia noin puoli kerää,
Drops Muskat (punainen) samoin puoli kerää,
Novita Brilla (tossuihin) pieni nöttönen
Koukku: 3,0 mm

Onhan tuo ny aika sulonen, katse kuvastaa erittäin hyvin sitä olotilaa joka monen tunnin opiskelun jälkeen itselläkin usein on. Todella mahtavaa, että joku jaksoi näpertää ja kirjoittaa ohjeen, en varmaan olisi tuohon itse pystynyt, ainakaan jaksanut. Yksityiskohtia on ihan kiitettävästi, kulmakarvat ja jopa söpöt pienet sormet ja varpaat:


Viimeistelyssä oli kyllä hommaa, kuin pisteenä i:n päälle riuhdoin viimeisiä solmuja kiinni, joilloin lanka katkesi ja parsinneula hujahti suoraan silmään. Onneksi ei seurannu kuin punoitusta ja säikähdys. Ei ne ole käsityötkään mitään hienohelmojen hommia, riskit on suuret ja varuillaan saa aina olla.

Tässä kaikki tällä kertaa, toivotaan hyvää säätää huomiseksikin, voisi nimittäin kuvailla noita muitakin valmistuneita.

Shh! Kuuntele! Jostain tulee heikkoa pihinää..

Siinähän se meni kevät sairastellessa, kesäkuu opiskellessa ja iso osa heinäkuuta (ainut lomakuukausi vielä) reissatessa läpi enemmän tai vähemmät pakolliset sukulaisuudet, ja blogiraukka jäi vähemmälle huomiolle. Käsissä on vipattanut yksi jos toinenkin työ, tosin aloitettu on reilusti useampaa kuin lopeteteltu, harmi kun ehti tuo Fufoilukin vierähtää ohi melkein huomaamatta (pitää varmaan pitää oma fufoilu/hamsterointikuukausi..). Nytkään ei tosin ole vielä mitään kiinnostavaa kuvamateriaalia, pääasiassa vain ilmoittelen (sille mahdolliselle yhdelle lukijalle, jota saattaa kiinnostaa kaiken tämän ajan jälkeen) että blogi ei ole kuollut, kuten en ole minäkään, ja että luvassa on kunnon pläjäys viime kuukausien valmistuneita, jahka kuvat saan otettua ja pääsen omalle koneelle niiden kanssa leikkimään, toiveideni mukaan vielä tämän viikon aikana.

Siihen asti; nauttikaahan kauniista säistä, nyt kun niitä vielä riittää!

Rästitöitä

Aurinko paistaa, iso osa lumesta on tehnyt ihastuttavan katoamistempun, tämä on sitä kevään riemua. Vaikka tienvarret ovat harmaat ja likaiset, ei se haittaa yhtään. Innoissaan tulee tiirailtua että josko sitä kohta näkisi kevään ensimmäisiä leskenlehtiä. Vappusimat tosin unohtui pistää käymään, taidetaan tänä vuonna ostaa ihan kaupasta.

Vuorossa paluu menneisyyteen, eli lisää aikoja sitten valmistuneita töitä.

Malli: Paraphernalia (ravelrylinkki) by Taina Anttila
Lanka: Gjestal Maija 100 g
Puikot: 2,5 mm

Tehty taas kärjestä alkaen ja niin pitkään kun lankaa vaan riitti. Tämä malli on kyllä ihana, eiköhän näitä valmistu vielä useammatkin jossain vaiheessa. Olen rakastunut tuohon Maijan sinapinkeltaiseen sävyyn. Keväinen keltakausi vaan jatkuu ja jatkuu.

Malli: Chromosome Socks, oma
Lanka: Garnstudio Drops Fabel 100 g
Puikot: 2,5 mm

Fabelipa oli sitten vähän riittoisampaa. Lankaa vaan riitti ja riitti ja sukka vaan kasvoi pituutta. Kahdesta kerästä tuli melkein polvisukat. Paraphernalioiden innoittamana pistin sivuihin vähän palmikkoa. Nimi kromosomisukat tulee siitä, että jos vähän siristää ja oikein käyttää mielikuvitusta, voi palmikossa nähdä kyseisiä perintöainespalleroita. Sukat on parhaillaankin jalassa, tykkään kovasti.

Heitetään tähän vielä toinenkin vihreä:

Malli: Gail (aka Nightsongs) by MaweLucky/Jane Arauj
Lanka: Novita Rose Mohair 100 g
Puikot: 5,0 mm

Fascinen (ravelrylinkki) neuvot olivat avuksi mallikuvion toiston ymmärtämisessä. Malli on tosi nätti, meinasi vaan lopussa lanka loppua joten jätin viimeiset kerrokset pois. Tämäkin ollut ahkerassa käytössä, mieli vaan tekisi taas uutta, vähän keväisempää huivia. Oppisikohan sitä koskaan pärjäämään yhdellä ainoalla huivilla koko talven, kuten niin monet karvaisemman (köh köh, oli tarkoitukseni sanoa komeamman) sukupuolen edustajat tuntuvat oppineen..?

Elonmerkkejä

Flunssa tuli, bloginpäivitys jäi. Nyt ollaan jo hyvässä matkassa terveyttä kohti ja innostus päivittämiseen palailee hiljalleen. Asiaakin on riittämiin, mitäpä muuta pieni ihminen sairauden kourissa kärsiessään tekisi kuin lohduttaisi itseään neulomalla? Teen aloituksesta nyt kuitenkin kevyen ja pistän tähän työn, joka olisi pitäny esitellä jo aikapäiviä sitten.

Malli: Buttony Sweater by Katie Marcus
Lanka: Fantasy Fluffy Chunky by SOK 300 g
Puikot: 5,0 mm

Miun ihka eka Buttony, mutta ei totisesti viimeinen. Kuten taustalla olevista nietoksista voi päätellä, tämä valmistui jo jonkin aikaa sitten. Itse neulontaosuus oli ohi helmikuussa, mutta täydellisten nappien etsintä venytti viimeistelyä maaliskuun puolelle. Ja kyllä näitä kannattikin odottaa, sillä kun paikallisen käsityöliikkeen nappihyllystä minua katsoivat herkullisen toffeenväriset napit, oli se rakkautta ensisilmäyksellä.


Lanka on kirpparilöytö, alkuperäistä ikää en uskalla edes arvailla. 12 prosenttista villaa, loput alryyliä, pehmoista kuin mikä. Ja kun paitalangat maksavat alle vitosen, ei voi muuta sanoa kuin "kierrättäminen kunniaan!".

Loppuun vielä nätti pannulappumalli, tässä saattaisi olla ideaa ensi joulun pukinkontintäytteiksi.

Malli: Starburst Hotpad Pattern by Loretta Schep
Lanka: Novita Silja 50 g
Koukku: 3,5 mm

Ainakin täällä kaakkoisessa Suomessa aurinko paistaa ja elämäkin hymyilee. Nauttikaahan ihmiset auringosta, kohta koittaa taas Suomen kesä, tunnetusti kylmä ja vähäluminen!

Ei ruokittu lamaa

Okei, pääsi viikko sitten niinsanotusti mopo karkaamaan kätösistä. Oli tosin puoliksi harkittu karkausreissu. Tein nimittäin spontaanin, mutta usein unelmoidun retken katsastamaan Helsingin neulojalle tarjoamia iloja. Ja niitä iloja kyllä löytyi, ihan koko rahan edestä (aivan kirjaimellisesti..).

Hypättiin kanssaneulojan kanssa aamuseltaan junaan ja päivän aikana sitten kierrettiin Priima, Vihreä Vyyhti, Fiinaneule, keskustan Menita ja Ogelin Nordia. On siellä pääkaupunkiseudulla asiat meinaan aika lailla erilailla kuin täällä pohjoisempana, sen sai huomata. Varsinkin Menitaan ja Nordiaan jäi ihan himo, niissä olisi voinut tallustella ja silitellä keriä ties kuinka pitkään.

Lankaa tarttui mukaan (nyt taas kirpasee sanoa ääneen) pehmoiset 4,3 kiloa, eli vajaat kaksi kertaa se mitä hamsterikuussa kuluttelin pois. No, tulipahan tuettua taloutta (tosin ei omaa).

Yritän nyt tässä valita että mitkä ostoksista nostaisi esiteltäväksi, mutta valinta on vaikeaa. Hyvä merkki, sanoo että tuli ostettua paljon mieluista. Näytetään nyt tarkemmin ainakin pari.

Järbo Garn on ihan uutukainen lankamerkki, uusia kokemuksia siis taas luvassa (kts. UEL). Olen ilmeisesti pääsiäisen/kevään siivittämänä siirtynyt maaniseen kelta-oranssi-ruskeaan kauteen, tässäkin kerässä värit olivat niin herkulliset ettei ottamatta jättäminen edes käväissyt mielessä.

Ei nimi lankaa pahenna, jos ei lanka nimeä. Schoeller+Stahl Elfin Color, kerä pehmoinen kuin kissanpentu ja kattokaa ny noita värejä.

Nii-in, keltaista ja ruskeaa, tämä oli pakkoväriostos.

Yksi vielä! (juu, tämä viaton lausahdushan se siellä Helsingissä miut tuohon lankamäärään siivitti)

Siinä se sitte on, kallein koskaan ostamani sukkalanka (tai mikään lanka sen puoleen). Araucania Ranco Solid, väri ei ehkä niin kirkas kuin kuvassa vaan enemmän kytevän punaruskea. Lanka on pehmeää ja ihana hypistellä. Ennen kuin löytyy se täydellinen malli hoitaa vyyhti hyvin stressinpoistajan virkaa.

Olen mie oikeasti jotain neulonutkin, seuraavassa postauksessa esittelen sitten niitä. Nyt tuli kuvista taas lankahimo, täytyy mennä uusia keriä silittelemään. Jos tämä on sairautta, niin en halua olla terve!

Äkillinen painonnousu

Hupsista!

Kaksi on päivän maaginen luku

Parin viime päivän aikana otin sitten oikein kovan hamsterikuun loppuspurtin. Lauantaina vierähtää poissa kotoa, joten tämän kuun hamsteroinnit loppuu pakolla tänään. Piti siis vähän kiriä että tulee tavoitteet täyteen. Ensin jokunen alkuviikon valmistunut:

Malli: Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita 7 Veljestä (raita ja tavallinen) 45 g
Koukku: 3,5 mm

No kappas, olisko se taas yksi patalappu. Mutta on se kumma, kun näihin ei kyllästy. Ovat niin hyvää luentovirkkausta että valmistuvat kuin itsestään. Pitää alkaa lahjoittelemaan sukulaisille, itsellä näitä on varmaan jo seuraavan vuosikymmenen tarpeisiin.

Malli: Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita Nalle 35 g
Koukku: 3,0 mm

Ei näistä edes keksi enää mitään sanottavaa!

Malli: Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita 7 Veljestä 65 g
Koukku: 3,5 mm

Nämäkin langat vähintään kymmenen vuotta vanhoja pallosia, jotenkin niitä aina vaan putkahtelee esiin.

Malli: Ailin Lapaset by Tuulia Salmela (Ulla 03/05)
Lanka: Novita 7 Veljestä 90 g
Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm

Lapaskuun aikana tein parit Ailit, jäivät mieleen ihan mukavana neulottavana. Nyt kun sitten iski pieni ideallinen musta aukko niin pistin nämä puikoille. Keskiosaan lisäsin yhden mallikerran ja puolta numeroa suuremmat puikot niin ettei tule liian pienet.

Sitten kuun loppuspurttiin. Muistatteko vielä nämä? Minä olen muistanut ne koko kuukauden, kaiken sen ajan kun olen nyhrännyt kymmenen gramman keristä pieniä jämätöitä. Päätin kruunata hamsterikuun hemmottelemalla itseäni paksulla langalla ja sitä myötä runsailla grammoilla (ainakin edellisiin töihin verrattuna). Mamboista syntyivät nämä:

Malli: oma sovellus, mallineule Pescovegetariaaneista
Lanka: Novita Mambo 65 g
Puikot: 7,5 mm

Malli: Pescovegetarian Mittens by Veera Villapuu
Lanka: Novita Mambo 100 g
Puikot: 6,0 mm

Malli: Pescovegetarian Beanie by Veera Villapuu
Lanka: Novita Mambo 95 g
Puikot: 6,0 mm

Kun vedän kaikki nämä päälle niin olen ihan keltainen, kuin aikainen pääsiäistipu! Väri on ihanan pirteä, pakkoasusteet aurinkoiseen päivään. Hattu ja lapaset on ohjeen mukaan, kaulurin tein isommilla puikoilla ja neljällä mallikerralla. Täytyy sanoa, että vaikka tuo kalanruotokuvio onkin helppo ja mukava tehdä niin nyt sitä on kyllä saatu tämän kevään annos täyteen.

Alunperin ajattelin että Pescot on miun viimeinen hamsterityö, mutta kun aikaa oli vielä pari iltaa ja lankaa (edelleen) jäljellä enemmän kuin jaksaa neuloa, iski ahneus. Tikuttelin sitten vielä pari jämäkerää pois, syntyi nämä:

Malli: oma, tavan kärkialoitteinen

Lanka: Novita 7 Veljestä, jämiä 106 g
Puikot; 3,5 mm

Miekkoselle sukat. Olisiko se oikeasti niin vaikeaa vain kirjoittaa niitä mittoja ylös, ettei jokaista sukkaparia tehdessä tarvitsisi mittailla jalkaan? Näidenkin kanssa meinasi mennä hermo, kun ensin tuli liian isot ja piti purkaa ties miten paljon ja sitten kun tein uudestaan niin vieläkin on vähän reilut. Saapi kasvattaa isomman jalan, enää en jaksanu purkaa. Kyllä nuo kuvauksesta suoraan jalkoihin jäi, joten ei ne aivan pieleen voineet mennä.

Ja tämä on sitten se ehdoton loppu, enempää hamsteritöitä ei ole luvassa tänä vuonna. Ja mikä olikaan se luku johon jo otsikossa viittasin? Kyllä, kaksi kiloa tuli täyteen ja vielä ihan reippaasti. Laskujen mukaan tämän vuoden hamsterisaldoksi tuli 2252 g! Iloinen olen että saavutin tavoitteeni (jonka tosin asetin vasta kuun puolivälin jälkeen, mutta tavoite kuin tavoite, eiköstä vaan). Jämiäkin hävisi ihan mukavaan tahtiin. Nyt on sitten ylellistä palata hitaampien töiden ja ohuempien lankojen pariin (ja toisaalta vähän vähemmän ylellistä palata tammikuulta jääneiden ufojen pariin). Oli tämä kuu kyllä aikamoinen rutistus, mutta tuli tuota valmistakin. Nyt sitten hyvillä mielin eteenpäin.

Loppuun vielä helmikuun yhteispotretti: