Vierivä sukkapuikko

Paljon puhetta (ja kuviakin) viime vuodesta

2010-01-06T00:44:00.000-08:00

Yritys oli mutta yritykseksi myös jäi. En sitten ehtinytkään esitellä viime vuoden töitä oikean vuoden puolella. Koko joulunaika vierähti kotopuolessa reissatessa, ja matkalla ollessa on yllättävän hankala päivittää blogia (pitää pistää mieleen, etten koskaan aloita matkailublogia, olisi miun käsissä kuollut idea jo syntyessään). Ny se sitte tulee, loppiaisen kunniaksi, yhteenveto loppuvuoden ja muutenkin koko viime vuoden saavutuksista.

Malli: Tangled Yoke Cardigan (ravrav) by Eunny Jang
Lanka: Gjestal Silja Sock Yarn 315 g
Puikot: 3,5 mm

Kuten ehkä taustalta näkyy, kuva on otettu jo aikapäiviä sitten. Muutenkin tämä takki on kokenut paljon odottelua. Neulominen valmistui nopsaan, mutta sitten alkoi nappien odotus. Kun napit saatiin paikalleen alkoi kuvaamisen odotus. Kun kuvat olit otettu, alkoi kastelemisen odotus (vaihtoehtoisesti miun laihtumisen odotus, mutta luulisin että se kastelu on helpompi ja nopeampi tie), joka itse asiassa jatkuu yhä. Tästä siis tuli hiukan kaponen, mutta muuten aivan ihana. Lisäsin muutaman tuuman pituutta hihoihin ja helmaan, muuten menin ihan ohjeen mukaan. Palmikon kanssa sai vähän pähkäillä, mutta onneksi ei tarvinnut purkaa kertaakaan.

Lähikuvassa napit, joita takki sai odottaa. Fimoa kaupasta, vinkkiä netistä ja eikun näpertelemään.

Malli: Minimalist Cardigan (ravrav) by Ruthie Nussbaum
Lanka: Cascade 220 Wool 415 g
Puikot: 4,5 mm

Tämä on ihan miun lemppari. Kun tuli kylmä ja villapaitasäät niin tätä olen pitänyt ehdottomasti eniten. Myöskin ensikosketus Cascaden 220 :een, johon tämä takki kyllä synnytti suoranaisen himon. Suosittelen tätä mallia kaikille, todella mukava villatakki (ja on vielä aika tyylikäskin).

Kyllä muuten taas huomaa, että mies on ollut kameran takana. Jotenkin se osaa aina löytää kuvakulmat, joissa tuo rintavarustus korostuu kuin objektiivin kanssa kuvaisi..

Malli: Noro Striped Scarf (ravrav) by Jared Flood
Lanka: Järbo Garn Fantasi n. 150 g
Puikot: 4,5 mm

Viime maaliskuussa tapahtuneen pienen, köh, lankeamuksen seurauksena käsissä oli neljä kerää "noromaista" lankaa, joten halusin tehdä sen kuuluisan norohuivin (varsinkin kun en ole ikinä raaskinut sitä oikeaa tavaraa ostaa). Lanka oli aika löyhäkierteistä, mutta seurauksena huivista tuli pehmoinen ja paksu. Välillä neuloessa iski se "yksi raita vielä" -syndrooma, oli tosi hauska katsoa erilaisten väriyhdistelmien syntymistä. Huivilla on pituutta vähän yli miun verran (eli varmaan n. 170 cm), eikä vielä ole päätetty meneekö se lahjaksi vai otanko itse käyttöön. Uutta huivia tekisi kyllä mieli, omaan kaulaan saattaisi siis mennäkin.

Malli: Hay, Baby! Cloth by Elaine Fitzpatrick
Lanka: Novita Bambu 15 g
Puikot: 3,5 mm

Okei, siis jos aikoo tehdä käyttöön tarkoitetun tiskirätin, niin siihen ei todellakaan kannata valita kuvioksi ylisuloista eläintä. Tarkoitus oli testata kehuttuja bambutiskirättejä (käytössä on jo puuvillaisia, mutta imuteho ei ole aivan sitä mitä olisin halunnut), mutta mie en taida raaskia käyttää tätä!

Malli: Penguin Washcloth by Elaine Fitzpatrick
Lanka: Novita Bambu 15 g
Puikot: 3,5 mm

Uusi yritys, tätä ehkä saattaisi käyttääkin. Ei siksi etteikö pingviini olisi niin ikään ylisuloinen olento, vaan ihan siitä syystä ettei tällä ole nappisilmiä, joilla se sinua katsoisi. Viimein pääsee testaamaan. Loppukerästä teen kyllä vaan aikaoikealla suorakulmion, välttyypä tällaisilta moraalisilta pohdinnoilta.

Malli: oma, perusjoustinpipo
Lanka: Novita 7 Veljestä 200 g
Puikot: 3,5 mm

Anoppi toivoi joululahjaksi valkoista joustinneulepipoa, tein tällaisen. Toiveiden mukaisesti tein kaksinkertaiseksi käännettävän (suomeksi: tosi pitkän) reunan, paremman tuulenkestävyyden aikaansaamiseksi. Yllättävän paljon meni lankaa. Valmiina ollut kerä seittemää veljestä ei riittänyt edes kavennuksiin asti, joten piti ostaa uusi. Nyt on sitten taas jämäkerä jäljellä. Sitten sekään ei riitä seuraavaan projektiin, ja pitää ostaa taas lisää. Paha noidankehä, kirous suorastaan.

Malli: Duchrow 64.1 - Egeblad by Christine Duchrow
Lanka: Novita Virkkauslanka n. 30 g (arvaus)
Puikot: 2,5 mm

Joululahja mummille, käsityöihmisenä hän arvostaa käsintehtyä. Vielä kun lähdin joulunviettoon kotipuoleen, oli tämä pieni valkoinen mytty muovipussissa. Kotona sitten kiireessä kastelin sokeriliemellä ja pingotin. Seuraavana aamuna huomasin, että sokeriliemi oli ollut ihan liian laimeaa, eikun uutta lientä pintaa. Tämä toistui kokonaisuudessaan neljästi, viimeisellä kerralla tuskastuin sen verran että kaadoin sokeria seokseen niin että varmasti kovettuu, ja kovettuihan se. Voisihan sitä joskus katsoa ohjeitakin, kun joku on nämä kokeilut jo valmiiksi tehnyt. Toisaalta, sehän olisi fiksua ja säästäisi aikaa, en mie ny semmosta..

Malli: Shalom Cardigan by Meghan McFarlane
Lanka: Novita Maxi Mohair 400 g
Puikot: 7,0 mm

Muinaista antiikkilankaa, käsi ylös ken muistaa! Miulla majailee näitä wanhoja lankoja laatikoiden pohjalla iso pino, tätäkin merkkiä taitaa olla tummansinistä vielä jokunen kerä jossain. Muistoja nuoruuden lankahamstrausajoilta. Kuten näkyy, hieman muokkasin Shalomia. Olen huomannut, että vain parilla napilla ylhäältä kiinni olevat neuleet ei oikein istu minulle, joten tein napinlävet koko etulistaan, yhteensä seitsemän kappaletta. Lisäksi lisäsin taskut, koska tuntuivat sopivan (ja lankaa oli vielä jäljellä). Tein myös vyön, mutta se oli liikaa, päätin että tämä on hyvä näin.

Malli: oma, ylhäältä aloitettu peruskämmekäs (onko tuo edes sana?!)
Lanka: Drops Alpaca 45 g
Puikot: 2,5 mm

Muutama kerä Dropsin alpakkaa on majaillut omissa varastoissa jo pitkään, mutta en ole raaskinut mihinkään käyttää. Sitten joululomalla Joensuussa harhaillessani osuin ihka uuteen käsityökauppaan (hyi, nyt tuli piilomainontaa, suokaa anteeksi), joka myi monen muun ihanuuden seassa dropsin lankoja (tätä ennen niitä ei Joensuun kaupoista ole saanut, toim. huom.). Oli pakko ottaa tämä oranssi alpakka, kun se kutsui minua! Kotipuolessa lankoja esitellessä se ilmeisesti kutsui myös äitiä, joka halusi tästä kämmekkäät. Tein, kuvasin, jätin, jäin kaipaamaan. Piti käydä ostamassa vielä yksi kerä samaa oranssia itselle, niin voin tehdä ehkä joskus uudet omat.

Malli: sama kuin edellisissä, oma siis
Lanka: Drops Fabel, 50 g
Puikot: 2,5 mm

Arvatkaas, mistä tämä Fabel tarttui käteen? Juuri niin, siellä oranssin alpakan kanssahan se köllötteli. Ihanaa, kun pääsee itse hipelöimään lankoja, ja näkee värit itse. Ruudulta (eli netistä tilatessa) värit on aina vähän pielessä (nimim. kokemusta on). Näistä tykkään kanssa todella paljon, ovat olleet jo kädessä useaan kertaan. Värikin antaisi olettaa että sopivat useimpiin vaateyhdistelmiin. Fabel on ainakin sukissa osoittautunut aika kestäväksi langaksi, nyt se pääsee kunnon testiin näiden muodossa. (kuten voi huomata, kuvattiin ulkona pakkaspäivänä. Kädet jäätyi, iho kananlihalla, mutta taiteen (tai mitä tämä nyt onkaan) vuoksi pitääkin kärsiä, kai..)

Malli: Minimalist Cardigan by Ruthie Nussbau

Lanka: Novita 7 Veljestä 400 g
Puikot: 4,5 mm

Vuoden 2009 viimeinen valmistunut työ! Tykkäsin edellisestä minimalistista niin paljon, että piti tehdä toinenkin. Lyhensin hihoja muutaman sentin ja vastaavasti lisäsin sen helmaan. Tämä, kuten edellinenkin, sopii ihan kun valettu. Kiinnitys puuttuu vielä, ajattelin kehitellä jonkinlaisen nappi/solkisysteemin, kun kuitenkin tykkään pitää tuota kiinni. Väri on ollut koko ajan vähän kysymysmerkki, että pidänkö siitä vai en, mutta kyllä vaaka taitaa kallistua positiivisen puolelle, varsinkin kun tuttava keksi kutsua sitä korallinpunaiseksi. Heti kuulostaa nätimmältä. Lankaa meni itse asiassa hieman neljättä kerää, eli kaiken järjen mukaan pitäisi olla yli 450 g. Vaaka kuitenkin väittää että hieman vajaat 400 g. Hyvä, Novita!

Siinä oli sitten vuosi 2009. Oman (tosin hieman hataran) kirjanpidon mukaan tänä vuonna neuloin (ja vähän myös virkkasin) yhteensä
9 750 g lankaa! 10 kg, niin lähellä, mutta niin kaukana.. Lankaa tuli ostetuksi 13 950 g, eli varaston paino nousi vuoden aikana 4 200 g (liikaa herkkuja, siinä lihomisen syy). Hassuna kuriositeettina, siinä maaliskuun rysäyksessä tuli ostettua lankaa 4 300 g, joten ilman sitä olisi jääty miinukselle.

Mitä tulee uuteen vuoteen, miulla on pari ajatusta (ei voi sanoa lupauksiksi, ainakaan vielä). Eli vuonna 2010:
-En osta Novitan lankoja (ja tämä siksi, että olen vähän kyllästynyt laatuongelmiin tuon kanssa, valitettavasti sitä ei aina siellä lankahyllyn ääressä muista..) (niin, ja poikkeuksena tilaustyöt, jos Novitaa välttämättä halutaan)
-Helmikuusta eli lankahamstereista lähtien en osta lankaa vähintään kuuteen kuukauteen (eli heinäkuun loppuun asti mentäisiin langatta, ja tästähän on sitten poikkeuksena joululahja-lahjakortit, jotka saan käyttää)

Vielä olisi tammikuu aikaa rillutella ja täyttää varastoja, sitten alkaa (langan suhteen) siveellinen kausi. Millähän sitä enää itseään sitten lohduttaa, jos ei lankaa voi ostaa?

Haluan vielä toivottaa, vähän myöhässä, mutta melkein ajallaan:

Hyvää uutta vuotta 2010 ihan kaikille!

P.S. Ai niin, kiitos lapastimia kommentoineille!

Lapaskuu, a.k.a. rannustinrepäisy

2009-12-14T08:12:00.000-08:00

Päätin, etten kyllä jätä tämä vuoden töitä ensivuodelle esiteltäväksi. Kyllä asiat pitää hoitaa ajallaan (ainakin omalla vuosikymmenellään). Kiirettä siis pitää, mennään asiaan. Lapaskuu siis vierähti käyntiin marraskuun alussa (ja saapui päätepisteeseensä samaisen kuun lopussa). Tavoitteena oli tehdä iso määrä lapasia, mutta sitten tapahtui jotain odottamatonta. Olen tavallisesti hyvin projektiorientoitunut ihminen, eli tykkään kun on tietty tehtävä ja sille takaraja. Sukkasadossa tehdään paljon sukkia, lankahamsterien aikaan kulutetaan varastoja pois. Voi hyvin tehdä jonkin aikaa vain yhtä juttua, kun tietää että se loppuu nopeasti.

Mutta, tämän vuoden lapaskuun aikana iski täydellinen Lapaskyllästys. Ja kyllä, se on Lapaskyllästys, ei mikään pelkkä lapaskyllästys. Puolessa välissä kuuta ei vaan tehnyt enää mieli, ja se loppui sitten siihen. Olen hämmentynyt ja ihmetyksissäni, onko tämä merkki jostain vakavammasta? Vai olivatko kyseessä sittenkin vain sukkasadon jälkimainingit, raajanlämmitinkiintiön täyttyminen. Joudun varmaan odottamaan vastausta ainakin helmikuulle, hamsterit on seuraava todellinen näytön paikka. Toivokaamme parasta.

Vaikka loppukuu oli lapaseton, ei alkukuu ollut. Todisteet puhukoot puolestaan:

Malli: Knotty Gloves (ravrav) by Julia Mueller
Lanka: Novita Florica
Puikot: 2,5 mm

Tein vaan rannustimet (mikä ihme se oikea sana on? Kämmekkäät? Pöh, tykkään enemmän rannustimista.), mutta voisin kyllä kuvitella että teen joskus ihan sormikkaatkin. Nätti palmikko, ja ohje oli hyvä. Jostain syystä miun aivot ei osaa ajatella "knotty", ajattelevat aina vaan "nutty", joka on ihan väärin, nämähän on selvästi hyvin intellektuellit ja hillityt rannustimet.

Malli: Nalu Mitts (ravrav) by Leila Raabe
Lanka: Gjestal Silja Sock Yarn
Puikot: 3,0 mm

Koska kronologinen esittely on mielikuvituksettomille (tai minua organisoidummille): Nämä oli ekat lapaskuun valmistuneet. Halusin heti seuraavana päivänä luennolle käteen, eli eikun aamulla kiireessä kamera miehelle ja parvekkeelle poseeraamaan. Onneksi yksi otoksista oli ihan onnistunutkin, se siis näkyvissä yllä. Näitä olen pitänyt ehdottomasti eniten, tykkään ihan tosi paljon. Sopivatkin yllättävän moniin vaateyhdistelmiin (kokonaisuus, ihmiset, kokonaisuus!), koska ovat huomaamattomammat kuin esimerkiksi yllä ja alla olevat lämmittimet. Valitettavasti vain nukkaantuminen alkoi jo ensimmäisestä käyttökerrasta ja jatkuu edelleen. Täytyy pistää listalle, että tekee toisetkin, nämä kun istuu käteen kuin valetut.

Malli: Garden Trellis Mitts (ravrav) by Sharryknits
Lanka: Novita Rose Mohair
Puikot: 3,5 mm

Näistä ei mitään erikoista sanottavaa, kiva ja simppeli malli, väri yllättävän vaikea sovittaa muuhun puvustoon. Nyt joulutunnelman kohotessa ovat kyllä juuri oikeaa sävyä.

Malli: Porphyria (ravrav) by Cissy Black
Lanka: Itse koolattu Novita Bambino 30 g
Puikot: 3,0 mm

Tämä oli taas niitä malleja, joka oli pakko tehdä heti kun näki ensimmäisen kerran. Ihanaiset ovat, ja väri on upea (koolattu, kyllä, ihan ite) (paitsi että en voikaan sitten sanoa, että upea väri, itsekehu jne.) (no höh, olen tosi ylpeä tuosta väristä, sanon kyl että on upea, ihan uhallanikin!).

Malli: ihan omasta päästä,
paitsi palmikkoon mallia Lesley Stanfieldin kirjasta
Kauneimmat Neulemallit
Lanka: Itse koolattu Novita Wool 40 g
Puikot: 3,0 mm

Näistä tykkään, väri on kyllä nami. Vähän tuli napakat, jos teen toiset niin pitää muutama silmukka heittää mukaan lisää. Ja palmikostakin tykkään. Onpas omakehupäivä. Mietin, että näistä saattaisi vaikka ohjeenkin kirjoitella (kirjoitettavien ohjeiden jonoon vaan), jos sille päälle sattuu.

Lapaskuun saldo siis viisi paria. Ei mikään ihmeellinen, mutta ei nyt katsota tätä niin suorituskeskeisesti, hauskaahan tämä vain on. Ensi vuonna sitten uudestaan (hui, kun tuntuu kaukaiselta..).

Sukkasato, osa 3: Pienempään jalkaan

2009-12-14T07:28:00.000-08:00

Sukkasadon päivitykset jatkuvat, viimeisenä vuorossa miulle täysin uusi aluevaltaus: pikkuruisten ihmisten sukat (jossain olen kuullut sen sanan, odotas, se alkoi l:llä, oliko se lapaset vai laspet vai.. eiku lapset, sehän se oli, ne on lapsia!).

Malli: Vauvan sukka by Kerttu Latvala
Lanka: Sandnes Garn Lanett 20 g
Puikot: 2,75 mm

Kuuluisat ja suositut "junasukat". En ole ennen vauvansukkia tehnyt (oikeasti, en ikuna!), mutta kun oli ensin neuloskellut monta paria miesten sukkia suunnilleen miljoonalla silmukalla, teki yllättäen mieli kokeilla jotain pientä ja nopeasti valmistuvaa. Nämä eivät kyllä tuottaneet pettymystä. Näiden neulominen oli todella mukavaa (kuten ehkä alla olevista kuvista voi päätellä), eikä yhdessä parissa mennyt edes kokonaista iltaa. Kukaan lähipiiristä ei vielä tietääkseni ole tekemässä näille täytettä, mutta ainakin olen valmiina kun niin tapahtuu (paitsi että pistän näitä varmaankin hyväntekeväisyyteen, mutta onpa ainakin malli valmiina..)

Malli: Vauvan sukka by Kerttu Latvala
Lanka: Schachenmayr nomotta Regia Atlantis Color 20 g
Puikot: 2,5 mm

Kuten varmaan joku huomaa, tein näihin ja noihin edellisiinkin ohjetta lyhyemmän varren. Syy oli puhtaasti lankariitollinen (eli pelkäsin että loppuu), toivottavasti se ei vaikuta jalassapysymisominaisuuksiin, ainakaan liikaa.

Malli: Vauvan sukka by Kerttu Latvala
Lanka: Nalle Colori 35 g
Puikot: 3,0 mm

Näissä on nyt se pitempi varsi, kului samalla hyvä osa Jalmarien jämäkerästä.

Malli: Vauvan sukka by Kerttu Latvala
Lanka: Novita Bambino 30 g
Puikot: 3,0 mm

Kyllä, pidin tästä mallista. Nämä olivat viimeiset sukkasatoon valmistuneet, päättelin langat kahta minuuttia ennen puoltayötä viimeisenä päivänä. Eihän nämä aikarajat nyt ole mitään elämän ja kuoleman kysymyksiä, mutta jos se kerran on asetettu, niin ylittäminen olisi huijaamista (tosin pääasiassa vain itsensä huijaamista, ja aivan kuin sitä ei tulisi harrastettua säännöllisesti..).

En ole varma mitä näistä itse sukista ajatella. Lankana on itse värjättyä (tästä lisää joskus myöhemmin) Novita Bambinoa ja tarkemmin sanottuna yritys tehdä kaksiväristä lankaa. En ole muutenkaan erityisemmin pastellisävyjen ystävä, ja näitä katsellessa tulee mieleen lähinnä räjähtänyt pussillinen ranskanpastilleja. Ehkä ne pitää vielä heittää väripataan ennen kuin kehtaa antaa eteenpäin.

Malli: omasta päästä, perussukka (tavallaan)
Lanka: sininen Lanettia, punainen Siljaa ja pinkki Nallea,
kulutus minimaalinen
Puikot: 2,0 mm

Sukkasadon postauksen on nyt muutenkin menneet kokojärjestyksessä, joten on vain sopivaa päättää kaikkein pienimpään. Tein vähän testiminisukkia ensi vuoden joulukortteja ennakoiden. Silmukoita loin 20 ja loput sujui tajunnanvirralla. Kun yritin punnita näitä ei miun vanhan vaa´an viisari edes värähtänyt, joten veikaisin painoksi yhteensä joitakin grammoja. Ei liene kulutus siis montakaan metriä per sukka. Jos näitä tekisi aina silloin tällöin vuoden mittaan, kertyisi kortteihin tarvittava määrä helposti. Tosin, jos menneisyydestä voi vetää mitään johtopäätöksiä, teen näitä sitten paniikissa marraskuun lopussa.

Sukkasato loppui, ja taisi tässä välissä itse asiassa loppua tuo lapaskuukin. Siitä seuraavalla kerralla. Nyt mie lähden juomaan glögiä, oikein mantelin kera!

P.S. Kiitos viime postauksen sukkia kommentoineille, ihan tulee hyvälle mielelle moisesta.

Sukkasato, osa 2: Kauniimman sukupuolen töppösiä

2009-11-11T00:50:00.000-08:00

Eilen satoi lunta, tänään on jo melkein kinokset ja aurinkokin pilkistelee pilvien takaa. Nyt näyttää jo oikealta talvelta! Joulufiilis sen kun kasvaa, sen kunniaksi joulunpunaiset sukat:

Malli: Paraphernalia (ravrav) by Taina Anttila
Lanka: Gjestal Silja Sock Yarn 100 g
Puikot: 3,0 mm

Millonkohan mie tähän malliin kyllästyn. En ainakaan vielä. Ehdoton suosikkisukkamalli, mitäpä siitä muuta sanomaan. Pukinkonttiin menossa, onneksi piti tehdä vähän liian isot miun jalkaan, muuten olisi kiusaus pitää nämä itsellä.

Malli: Jalmari-socks by Katiija
Lanka: Novita Nalle Colori 90 g
Puikot: 3,0 mm

Neuloskelin iloisesti menemään kunnes ensimmäisen sukan kärkikavennusten kohdalla aloin katsomaan, kun miulla näyttää sukat jotenkin erilaisilta kuin ohjeessa. Kyllä, noiden raitojen pitäisi kallistua toiseen suuntaan. Onneksi käsitöissä ei ole oikeaa tai väärää, on vain persoonallista. Lisäksi mie taidan tykätä näistä enemmän tällaisina. Syntyihän se shamppanjakin vahingossa, vai miten se meni.. Pukinkonttiin nämäkin.

Malli: Sunday Swing Socks by Kristel Nyberg
Lanka: ONline Supersocke 100 Afrika Color 100 g
Puikot 2,5 mm

Nämä ei olleet ihan yhtä suosikit kuin ehkä muut sukkasadon tuotokset. Mallineule on kaunis ja langastakin tykkäsin, mutta mallineuleen vuoksi sukat lähtevät kiertymään voimakkaasti. Kun yrittää pistää jalkaterää oikein jalkaa, on kantapää kiertynyt jo puoleen matkaan nilkan päälle. Miulla on epäilys, että kunnon kastelu ja pingotus saattaisivat auttaa, ja kyseisen operaation aion joskus myös toteuttaa, sillä ilman tuota kiertymistä kyseessä olisi varsin hyvät ja nätit sukat.

Malli: Polly Jean (ravrav) by MJ Kim
Lanka: Schachenmayr nomotta Regia Atlantis Color 75 g
Puikot: 3,0 mm

Nämä sukat olivat siitä jännät, että mallineuleen oppi jo ennen ensimmäisen mallikerran loppua, mutta neulominen vaati silti jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Lapsena minulle opetettiin, että jokaisessa neuleessa pitää olla ainakin yksi virhe, ikään kuin tekijän puumerkki, ja näissä sukissa taitaa olla vähän useampikin. Onneksi niitä ei huomaa ulkopuolinen, en ole varma huomaisinko itsekään. Lopputulos on mieluinen, hyvällä omallatunnolla voi pistää joululahjapakettiin.

Malli: Ne on vaan sukat by Taina Anttila
Lanka: Novita Jussi 100 g
Puikot: 3,5 mm

Hihii, opettelin uuden kantapään! Tai no, uuden ja uuden, tiimalasikantapää kun on ihan sama homma kuin tuo kärkialoitus, joita sukissa käytän. Mutta nyt osaan käyttää sitä uudessa paikassa. Kantapäistä ehdottomasti helpoin, ainakin minun osaamista, ja ihan hyvinhän tuo näyttää kantapäähän muotoutuvan. Näissä sukissa oli ideana kerä Jussia, sukkasato ja jotain tarttis tehdä. Neuloin kunnes lanka loppui, joka ei ollut kauhean pitkään, lyhytvartiset tuli. Näille ei vielä ole kohtaloa, pitäisiköhän pistä hyväntekeväisyyteen.

Vielä on yksi sukkapostaus edessä ennen kuin päästään lapaskuun puolelle. Täytyy hoitaa sukat nopeasti alta pois, että pääsee näyttämään miun uusia, ihania rannustimia!

Sukkasato, osa 1: Miesten maailma

2009-11-04T03:37:00.000-08:00

Sukkasadon purkamisen aloittaa karvaisten jalkojen sarja. Kaikki neulottu pukinkonttiin (paitsi että taisi yksi pari jo eksyä kotimiehen jalkoihin, eli pitää varmaan ainakin vielä yhdet tehdä ennen joulua).

Malli: Kärjestä aloitettu perussukka
Lanka: Novita 7 Veljestä 120 g
Puikot: 3,5 mm

Malli: Sama kuin edellä, paitsi raidat toisin päin
Lankat: Novita 7 Veljestä 120 g
Puikot: 3,5 mm

Nimesin nämä parit Turtle Stripes-sukiksi, kun ihan tuli jotenkin kilpikonna tuosta värityksestä mieleen. Opettelin myös uuden kantapään: Ullasta löytyi ohje kärjestä neulottuun kiilakantapäähän. Vähän enemmän värkertämistä siinä on, mutta piti saada vahvistetut kantapäät kun kovaan käyttöön nämä kuitenkin tulevat.

Malli: kärjestä aloitetut Petäjä-sukat by Eeva Saviranta
Lanka: Gjestal Nagano 100 g
Puikot: 3,0 mm

Petäjästä tykkäsin paljon. Miehille on vähän vaikea löytää malleja, joissa on ideaa mutta ei liian paljon. Miehet ei taida kovin koristeellisten sukkien päälle ymmärtää, katsovat vaan oudosti ja kaikessa hiljaisuudessa hautaavat sukat jonnekin sukkalaatikon uumeniin. Mie en taas neulojana jaksa kovin montaa paria sileitä perussukkia tikuttaa. Mutta nää oli kivat, mallikin oli mukava neuloa. Näissäkin kokeilussa tuo uusi kiilakantapää.

Malli:kärjestä aloitettu Jules by Kate Blackburn
Lanka: Novita Nalle 120 g
Puikot: 3,5 mm

Nämä on kokoa varsin iso, kuulin huhuja että lahjan saaja on isojalkainen. Ovat itse asiassa mallillekin vähän isot, ei sentään näy kuvassa. Mukava oli Juleskin, samat asiat pätee kuin Petäjissä. Ja kantapää on kanssa sama.

Nyt kun pitkästä aikaa neuloin miesten sukkia niin palautui taas mieleen, että kyllä sillä koolla on väliä (siis mie puhun SUKISTA, ei saa ajatella tuhmia). Iso sukka = paljon silmukoita = enemmän neulottavaa = enemmän aikaa. Ei siitä mihinkään pääse. Mutta nyt tuntuu hyvältä kun voi joululahjapaketteihin kääräistä lämmintä ja pehmeää (aikuinen varmaan sitä jo arvostaakin, muistan etten ainakaan itse lapsena arvostanut). Seuraavassa osassa jotain vähän sirompaa.

Onko se sateenkaari? Onko se voileipä?

2009-11-04T03:32:00.000-08:00

Ei, kun se on miun sukkasadon saldo.

Jatkoa seuraa.

Ohimennen

2009-10-17T06:52:00.000-07:00

Päivitin tämän vuoden lankasaldoa varmaan ekaa kertaa puoleen vuoteen. En ole avannutkaan hankitun ja kulutetun langan exceliä koko sinä aikana, joten hauskaa oli yrittää mietiskellä mitä kaikkea lankaa sitä on kuuden viime kuukauden aikana ostellutkaan. Valmistuneet projektit näkee onneksi ravelrystä, niiden kirjailu oli huomattavasti helpompaa. Kirjoittelin muistinvaraisesti (ja stashista luntaten) hankittuja lankoja exceliin ja sitten summasin luvut yhteen ja voi hyvänen aika.. Tämän vuoden aikana on sitte tullu hankittua vaivaiset 12,5 kiloa lankoja, eikä vuosi ole vielä edes lopussa. Mistä tunnet sä addiktin..

No, on täällä kulutettukin yli 6 kiloa (en tiedä onko tämä hyvä vai huono kulutussuhde, tarvittaisiin kai vertailukohtia), eikä se vielä sisällä sukkasadon aikaansaannoksia. Selvää ainakin on, että viimevuotinen seitsemän kilon kulutus ylittyy, todennäköisesti reippaasti.

Kai asiat voisi huonomminkin olla. Voisinhan mie keräillä esimerkiksi kiviä, painaisivat varmasti enemmän kuin ihanan kepoiset langat. Eivätkä lämmittäisi yhtä paljon talvipakkasilla. Eikä niitä voisi samalla tavalla silitellä (tai no, jokainen omien mieltymyksiensä mukaan tietenkin). Hmm.. No, hamstereihin kolme ja puoli kuukautta, siinä välissä todennäköisesti ainakin yksi reissu Helsinkiin (muistanette viime kerran?), todellinen vaaran paikka. Niin oliko niitä terapiaryhmiä lanka-addikteille jossain tarjolla?

Pienenä lohdutuksena ja loppukevennyksenä kesällä valmistunut puhdetyö:

Malli: oma, virkattu peruspyörylä
Lanka: Novita Mambo 100 g
Koukku: 7,0 mm

Sähkönsininen Mambo pyöri varastossa aikansa, kunnes huomasin että sehän käy väriltään nätisti yhteen miehen käsipainojen kanssa (painot sijaitsivat ennen paljaalla lattialla ja tekivät siihen kivoja pieniä syvennyksiä). Peruspyörylä kiinteillä silmukoilla, reunassa kerros rapuvirkkausta, koristeena pieni virkattu hirvi (huomatkaa hauska yksityiskohta: hirvellä leukaparta!).

Hrr..

2009-10-14T06:52:00.000-07:00

Se on jokavuotinen vitsi miten talvi aina yllättää autoilijat, mutta nyt täytyy myöntää että kylmyys on päässyt yllättämään miut. Tuntuu kuin kaunis ja kuulas syksy olisi äkkiä nykäisty julmasti pois ja korvattu tuiskulla ja viimalla, joka on niin kylmä että hampaissa asti vihloo. Eilen täytyi myöntää ankea totuus ja viimein raahata talvitakit ja -kengät varastosta. Myös jokasyksyinen asusteongelma on jälleen tehnyt comebackin: mikään viime talven lapaset ei miellytä, kaulaliinat ei sovi minkään kanssa ja pipot saavat pään näyttämään kananmunalta. Näinköhän sitä taas joutuu villa-asustetalkoisiin. Kyllästyvätköhän neulojat nopeammin vanhoihin tekeleisiinsä? Toisaalta kaikkiin vanhoihin töihin on jonkinlainen tunneside, mutta toisaalta päivät pitkät netissä näkee kuvia toinen toistaan suloisemmista malleista. Aita, ruoho, vihreä, jne.

Niin, oli miulla esiteltävä työkin (nyt kun ei blogannut pitkään aikaan niin on jonoa mistä valita).

Malli: Shetland Triangle (ravrav) by Evelyn A. Clark
Lanka: Pirkanmaan kotityö Ohut Pirkkalanka 100 g
Puikot: 4,0 mm

"Tää on hirmu suosittu, kokeilen" -sarja jatkuu. Ensikosketus Pirkkalankaan, ja kyllä tykkään. Rakastan tuota väriä ja mitä olen katsellut niin Pirkkalangassa noita ihania värejä riittää. Shettis mallina lunasti kyllä odotukset: helppo mutta todella nätti lopputulos. Minulle tulee tuosta kuviosta ja väristä mieleen maalaisromanttinen ohrapelto ilta-auringossa (en tosin ole nirso, muutkin viljat sopii ko. mielikuvaan). Ei sillä että sellaista kaupunki-ihmisenä olisin koskaan omin silmin nähnyt..

Huivin loppusijoituspaikka on vielä mietinnän alla. Vaikka rakastan lopputulosta ja varsinkin väriä, en oikein käytä hartiahuiveja, ja kaulassa tämä menisi armottomasti ruttuun. Pitänee alkaa tähyillä mahdollisia joululahjauhreja.

Sukkasadon 6. viikko takana, ja omat saavutukset oli..?

2009-10-13T10:02:00.000-07:00

No, on täällä oikeasti sukkia tehtykin, yhdestäkään en vaan ole saanut langanpäitä pääteltyä ja kuvia otettua. Muutenkin on taas blogipuolella ollut hiljaista kuin peruskurssin palautetilaisuudessa, mutta ei se onneksi tarkoita etteikö neulerintamalla tapahtuisi. Varsinkin kun parina viimeisenä päivänä on tullut sitä valkoista juttua taivaalta, on villavermeet nousseet arvoon arvaamattomaan ja uusia ideoita rapisee kuin.. no, pisaroita taivaalta. Muun muassa nämä jo (köh köh) viime keväänä valmistuneet mutta ikuisuuden kuvausta odotelleet punajaiset päässeevät lähipäivinä käyttöön:

Malli: omasta päästä, inspiraationa toiminut Tikrun Hetale
Lanka: Novita Rose Mohair 110 g
Puikot: 6,0 mm

Mie tykkään ja kovasti. Ei liian lämmin, ei kylmä, ihan asiallisen näköinen, passeli. Malli on siis ihan perus, ylhäältä alas raglanlisäyksillä, sivuissa parin silmukan muotoilut ja reunoissa 1 o, 1 n -joustinta. Lankaa meni yllättävän vähän, kolmatta kerää vain hitusen verran. Langat on jo valmiina pariin samanlaiseen, olisi vaan ehkä pitänyt tehdä jotain muistiinpanojakin tätä kappaletta tehdessä..

Malli: se kuuluisa February Lady Sweater (ravrav) by pamela wynn
Lanka: Adriafil New Zealand 400 g
Puikot: 4,5 mm

Pitihän se tehdä kun se on niin suosittu. Ja olihan se mukava tehdä, populääri ihan syystäkin. Pistin yläreunaan kolmen napin sijasta neljä, mutta muuten neulonta meni ihan ohjeen mukaan. Väri on mitä on, mutta en yleensä ole kovin värikranttu, tärkeintä että on mukava päällä ja lämmittää. Menköön siis tällä kertaa. Suostuisikohan vuokranantaja tekemään meille parvekerempan, jos oikein nätisti selittäisin että tarvetta olisi nätimmälle kuvauspaikalle..?

Ilta-aurinko savannilla

2009-08-22T10:33:00.001-07:00

Ja koska viime postauksessa tuli sanottua ettei sukkia ole valmistunut, niin pitäähän sekin nyt osoittaa vääräksi. Nämä ovat tosin olleet langanpäättelyitä varten valmiit useamman kuukauden, joten en mie nyt ihan suoranaisesti valehdellut.

Malli: Ihan oma perussukka, kärjestä aloitettu
Lanka: Järbo Garn Mellanraggi 100 g
Puikot: 3,5 mm

Tämä lanka tarttui mukaan ihan vain värien takia. Kuva ei ihan tee niille oikeutta, mutta kyllä siitä idean näkee. Raidatkin sattuivat kohdalleen just eikä melkein, ei tarvinnut pahemmin sompailla niiden kanssa. Halusin mahdollisimman paljon tasaista pintaa että värit tulisivat parhaiten esille, ja sukat ovatkin reunan joustinta ja paria varren takana kulkevaa nurjaa raitaa lukuunottamatta ihan sileää neuletta.

Lanka oli tosi mukavaa neulottavaa, pehmeää ja kulki mukavasti puikoilla. Toivon ja rukoilen että se myös kestää käytössä, aiempia kokemuksia kun ei ole. Kohta pääsee kokeilemaan, on jo parina iltana pitänyt pistää villasukat jalkaan kun on varpaita palellut. Pian se on myönnettävä: tämäkin kesä loppuu. Suren, ja yritän lohduttautua lämpimillä lankakerillä.

Syyskuu on sukkailukuu

2009-08-21T01:37:00.000-07:00

Kiitos huivia kommentoineille ja blogia onnitelleille, tosi hyvälle mielelle tulee kun teidän kommentteja lueskelee.

Sitten tulevaisuusasioihin:

Pistin ilmoittautumisen menemään.

Viime aikoina sukkia ei ole pahemmin tässä taloudessa valmistunutkaan, ja nyt olen vähän aikaa ihan pantannutkin sukkaprojektien aloittamista, pääsee sitten ensi kuussa kunnolla sukittelemaan. Suunnittelin jo että tänä jouluna lahjon ihmiset sukilla, ensi vuonna annan sitten taas jotain muuta. Muutenkin on jo joululahjalistat hyvällä mallilla, osa lahjoista tehty ja ostettu ja melkein kaikki loputkin ainakin suunniteltu. Tänä vuonna olen kerrankin ajoissa! (no jaa, joka vuosihan tätä tulee sanottua, ja sitten on kuitenkin kiire. Mutta ehkä tänä vuonna..)

Kontata osaa, kohta ehkä jo käveleekin

2009-08-09T00:24:00.000-07:00

Oho, blogilistaa selaillessa huomasin että tänäänhän on kulunut tasan vuosi ensimmäisestä postauksesta. Vuosipäivä siis. Mitenköhän tätä nyt oikein juhlisi, tuli vähän kulman takaa. Juhlitaan ny aluksi vaikka esittelemällä uusi työ:

Malli: Shipwreck Shawl, Knitty Spring 2009
Lanka: teetee Kamena, 100 g
Puikot: 3,5 mm, 5,0 mm ja 6,0 mm

Hahaa, heilautuskuva onnistui! Ei kovin omaperäistä, mutta oli se kyllä hauskaa. Jostain syystä olen viime aikoina alkanut tykästyä isoihin, pyöreisiin huiveihin. Syy tähän on tuntematon, sillä en talvisten juhlatilaisuuksien lisäksi keksi niille mitään käyttöä. Mutta kun tekee mieli, niin silloin pitää vaan tehdä. Tähänkin onneksi löytyi langat omasta takaa; purin vuosia sitten virkkaamani kahden kamenakerän ponchon, joka oli jo muuton yhteydessä lähdössä kirpputorille, mutta josta en sitten raaskinutkaan luopua. Sanokoot mitä sanovat, joskus hamsterivietistä on oikeasti hyötyä!

Shipwreck on nätti malli, varsinkin tuosta kiertävästä lehtikuviosta tykkään aikamoisesti. Pitsineuleista puuttuivat tutut välikerrokset ja se aiheutti vähän hämmennystä. Ja se reuna. Tuhansia ja tuhansia "k2tog, yo" -toistoja. Ohut lanka ja paksut puikot. Kiintiö tuli kyllä täyteen, mutta en usko traumatisoituneeni, ainakaan liikaa. Kaikenkaikkiaan oli tämä kaiken sen työn arvoinen. Seuraavaksi pitää vaan alkaa tarkkailemaan jos löytyisi tarpeeksi prameat juhlat että huivin voisi ottaa käyttöön.

Haluaisin nyt kiittää kaikkia, jotka ovat tätä blogia seuranneet ja kommentoineet, kulunut vuosi on ollut blogimielessä hyvin antoisa. Välillä on ollut vähän pitempiäkin taukoja, sellaistahan se elämä on, kerralla voi keskittyä vain tiettyyn määrään asioita. Toivon kuitenkin, että olette tykänneet lueskella, meininki tuskin tulee dramaattisesti muuttumaan, kun ei kerta bloginpitäjäkään ole mihinkään muuttumassa. Samaa lärpätystä tiedossa seuraavallekin vuodelle. Eli siis kiitos ja kumarrus, hauskaa on ollut teidän kaa.

Kuuma! Ihanaa!

2009-08-07T06:40:00.000-07:00

En tiedä teistä muista, mutta täällä nautitaan kesästä täysin siemauksin. Vaikka on kuuma ja hikinen olo, mieli laulaa onnesta. Olen kesäihminen.

Ja mitä kesäpäivänä on hyvä tehdä? Pukeutua villaan ja mennä kylpemään auringossa. Ja pistää mies kameran kanssa viereen ottamaan kuvia, tietenkin.

Malli: Buttony Sweater by Katie Marcus
Lanka: Schoeller+Stahl Elfin Color 150 g
Puikot: 6,0 mm

Tämän langan ostin täysin käsituntumalla. Miten pehmeä ja pörröinen. Pelotti vähän, että tuleeko levoton sekaraitasotku kun isoksi pinnaksi pistää, mutta hyvinhän tuo asettui. Ihan tulee mieleen rantakivet, joille järvi on huuhtonut levää. Buttony on kyllä takuuvarma takki, jos vaan jaksaa neuloa sileää koko tekeleen verran.

Malli: Ribbed Lace Bolero by Kelly Maher
Lanka: Novita Cannes 155 g
Puikot: 5,0 mm

Pääsin tuossa joku aika sitten hipelöimään Villilangan uutta hihatinta (vai miksi näitä nyt äidinkielellä kutsutaankaan), ja sen verran tykästyin että oli pakko tehdä oma. Mallista tykkäsin tosi paljon, ei muotoiluja eikä mitään ylimääräistä hommaa: Suorakaide, kaksi lyhyttä saumaa ja se siitä. Ja istuukin kuin valettu. Ei voi käsittää miten, mutta niin se vaan tekee.

Olen tietoinen Novitan lankojen vaaroista, mutta Cannes oli niin pehmoista ja vilpoista että oli sitten pakko kokeilla. Mukava lanka neuloa, paitsi että ohuet yksittäiset säikeet tarttuvat helposti kaikkeen karheaan ja kulmikkaaseen ja tuloksena on inhottavia lenkkejä. Iholla tuntuma on kuitenkin juuri niin pehmeä ja miellyttävä kuin bambusekoitteelta sopii odottaakin. Tämä on kyllä SE asuste kesäisten juhlamekkojen seuraksi, harmi että kerkisivät tältä kesältä jo kaikki mennä ohi. Pitääkin ensi kesää silmälläpitäen tarkkailla garderoobia, jos sitä vaikka tekisi kaikille mekoille omansa, sävy sävyyn tietenkin.

Seuraavalla kerralla taas lisää, mie lähden nyt parvekkeelle taivasta pällistelemään!

Kolme silmää ja kuusi varvasta

2009-07-19T08:35:00.000-07:00

Aloitetaas wanhoilla asioilla. Minulle annettiin tunnustus!

En tiedä mitä sanoa, paitsi tietenkin kiitos. Todella mukava tietää että joku on tykännyt miun blogia lueskella (tai vähintään kuvia katsella). Kiitos, San!

Sain myös Haasteen. Onneksi tämä oli sellainen mukava, eikä sellainen tuimannäköisen miehen käteen lätkäisemä, josta yleensä seuraa paljon harmaita hiuksia ja asianajajille maksettavia rahoja.

Haaste tuli Ritvikseltä, ja tarkoituksena on kertoa muutama tuntomerkki itsestäni. Tässä ne sitten tulee:

1. KOKO: Taaperran suunnilleen 160 sentin korkeudella, eli ei tässä mikään hongankolistaja olla. Paino.. no, ei liikaa, mutta ei nyt totisesti liian vähänkään, sanotaan että en mie nyt väkijoukosta sen vuoksi erotu.

2.NÄKÖ: Huonohko, siksi lasit aina päässä. Mitä sitten ulkonäköön tulee, hiuksia varsin vähänlaisesti, tänään taas tarkoitus kotiparturoida senttiin tai alle. Olen pari kertaa yrittänyt kasvattaa pidemmät, mutta jossain kymmenen sentin kohdalla menee hermo ja pakko pistää pois. On vaan niin mukava, ei voi mitään. Muuten ei mitään ihmeellistä kerrottavaa, olen kai aika perusmöllykkä.

3.VAATTEET/LISUKKEET: Pukeutuminen sellaista perushuoliteltua, pitää olla mukavaa, muuten ei tule vaatetta pidettyä. Tykkään korkokengistä, mutta en pidä niitä koskaan, kun jalka on tottunut lonttoslenkkareihin ja valittaa heti jos on jotkin hyvännäköiset kengät jalassa. Laukku on aina mukana kun lähden kotoa pois. AINA. Ei ole niin isoja taskuja että kaikki tarpeellinen mahtuisi mukaan.

4.LUONNE: Sellanen vähän ujo, tykkään istuskella hiljaa ja tarkkailla kun muut hölöttää. Paitsi sitten oman miehen seurassa, sitten käy suu senkin edestä (raukka, sääliksi käy melkein). Kotihiiri, omassa pesässä paras.

Olen nyt tylsä, enkä pistä tällä kertaa eteenpäin, pääasiassa siksi ettei juuri nyt ole aikaa lähteä selailemaan kaikkia lukemiani blogeja että kellä kaikilla tämä on jo kiertänyt. Mutta kiitos Ritvikselle haasteesta, oli todella pieni haaste miettiä että mitenkä paljon sitä kehtaa itsestään paljastella, tälleen koko kansan edessä..

Nyt sitten itse asiaan, eli pistetääs tähän yksi valmistunut työ. Miehellä oli synttärit tuossa kevähällä ja lahjaksi näpersin tällaisen. Kuka tunnistaa?

Malli: Nibbler by Alicia Ramire
Lanka: Novita Linnea (musta) n. 100 g,
Drops Paris (valk. & beige), molempia noin puoli kerää,
Drops Muskat (punainen) samoin puoli kerää,
Novita Brilla (tossuihin) pieni nöttönen
Koukku: 3,0 mm

Onhan tuo ny aika sulonen, katse kuvastaa erittäin hyvin sitä olotilaa joka monen tunnin opiskelun jälkeen itselläkin usein on. Todella mahtavaa, että joku jaksoi näpertää ja kirjoittaa ohjeen, en varmaan olisi tuohon itse pystynyt, ainakaan jaksanut. Yksityiskohtia on ihan kiitettävästi, kulmakarvat ja jopa söpöt pienet sormet ja varpaat:

Viimeistelyssä oli kyllä hommaa, kuin pisteenä i:n päälle riuhdoin viimeisiä solmuja kiinni, joilloin lanka katkesi ja parsinneula hujahti suoraan silmään. Onneksi ei seurannu kuin punoitusta ja säikähdys. Ei ne ole käsityötkään mitään hienohelmojen hommia, riskit on suuret ja varuillaan saa aina olla.

Tässä kaikki tällä kertaa, toivotaan hyvää säätää huomiseksikin, voisi nimittäin kuvailla noita muitakin valmistuneita.

Shh! Kuuntele! Jostain tulee heikkoa pihinää..

2009-07-16T04:22:00.000-07:00

Siinähän se meni kevät sairastellessa, kesäkuu opiskellessa ja iso osa heinäkuuta (ainut lomakuukausi vielä) reissatessa läpi enemmän tai vähemmät pakolliset sukulaisuudet, ja blogiraukka jäi vähemmälle huomiolle. Käsissä on vipattanut yksi jos toinenkin työ, tosin aloitettu on reilusti useampaa kuin lopeteteltu, harmi kun ehti tuo Fufoilukin vierähtää ohi melkein huomaamatta (pitää varmaan pitää oma fufoilu/hamsterointikuukausi..). Nytkään ei tosin ole vielä mitään kiinnostavaa kuvamateriaalia, pääasiassa vain ilmoittelen (sille mahdolliselle yhdelle lukijalle, jota saattaa kiinnostaa kaiken tämän ajan jälkeen) että blogi ei ole kuollut, kuten en ole minäkään, ja että luvassa on kunnon pläjäys viime kuukausien valmistuneita, jahka kuvat saan otettua ja pääsen omalle koneelle niiden kanssa leikkimään, toiveideni mukaan vielä tämän viikon aikana.

Siihen asti; nauttikaahan kauniista säistä, nyt kun niitä vielä riittää!

Rästitöitä

2009-04-21T06:59:00.000-07:00

Aurinko paistaa, iso osa lumesta on tehnyt ihastuttavan katoamistempun, tämä on sitä kevään riemua. Vaikka tienvarret ovat harmaat ja likaiset, ei se haittaa yhtään. Innoissaan tulee tiirailtua että josko sitä kohta näkisi kevään ensimmäisiä leskenlehtiä. Vappusimat tosin unohtui pistää käymään, taidetaan tänä vuonna ostaa ihan kaupasta.

Vuorossa paluu menneisyyteen, eli lisää aikoja sitten valmistuneita töitä.

Malli: Paraphernalia (ravelrylinkki) by Taina Anttila
Lanka: Gjestal Maija 100 g
Puikot: 2,5 mm

Tehty taas kärjestä alkaen ja niin pitkään kun lankaa vaan riitti. Tämä malli on kyllä ihana, eiköhän näitä valmistu vielä useammatkin jossain vaiheessa. Olen rakastunut tuohon Maijan sinapinkeltaiseen sävyyn. Keväinen keltakausi vaan jatkuu ja jatkuu.

Malli: Chromosome Socks, oma
Lanka: Garnstudio Drops Fabel 100 g
Puikot: 2,5 mm

Fabelipa oli sitten vähän riittoisampaa. Lankaa vaan riitti ja riitti ja sukka vaan kasvoi pituutta. Kahdesta kerästä tuli melkein polvisukat. Paraphernalioiden innoittamana pistin sivuihin vähän palmikkoa. Nimi kromosomisukat tulee siitä, että jos vähän siristää ja oikein käyttää mielikuvitusta, voi palmikossa nähdä kyseisiä perintöainespalleroita. Sukat on parhaillaankin jalassa, tykkään kovasti.

Heitetään tähän vielä toinenkin vihreä:

Malli: Gail (aka Nightsongs) by MaweLucky/Jane Arauj
Lanka: Novita Rose Mohair 100 g
Puikot: 5,0 mm

Fascinen (ravelrylinkki) neuvot olivat avuksi mallikuvion toiston ymmärtämisessä. Malli on tosi nätti, meinasi vaan lopussa lanka loppua joten jätin viimeiset kerrokset pois. Tämäkin ollut ahkerassa käytössä, mieli vaan tekisi taas uutta, vähän keväisempää huivia. Oppisikohan sitä koskaan pärjäämään yhdellä ainoalla huivilla koko talven, kuten niin monet karvaisemman (köh köh, oli tarkoitukseni sanoa komeamman) sukupuolen edustajat tuntuvat oppineen..?

Elonmerkkejä

2009-04-09T01:24:00.000-07:00

Flunssa tuli, bloginpäivitys jäi. Nyt ollaan jo hyvässä matkassa terveyttä kohti ja innostus päivittämiseen palailee hiljalleen. Asiaakin on riittämiin, mitäpä muuta pieni ihminen sairauden kourissa kärsiessään tekisi kuin lohduttaisi itseään neulomalla? Teen aloituksesta nyt kuitenkin kevyen ja pistän tähän työn, joka olisi pitäny esitellä jo aikapäiviä sitten.

Malli: Buttony Sweater by Katie Marcus
Lanka: Fantasy Fluffy Chunky by SOK 300 g
Puikot: 5,0 mm

Miun ihka eka Buttony, mutta ei totisesti viimeinen. Kuten taustalla olevista nietoksista voi päätellä, tämä valmistui jo jonkin aikaa sitten. Itse neulontaosuus oli ohi helmikuussa, mutta täydellisten nappien etsintä venytti viimeistelyä maaliskuun puolelle. Ja kyllä näitä kannattikin odottaa, sillä kun paikallisen käsityöliikkeen nappihyllystä minua katsoivat herkullisen toffeenväriset napit, oli se rakkautta ensisilmäyksellä.

Lanka on kirpparilöytö, alkuperäistä ikää en uskalla edes arvailla. 12 prosenttista villaa, loput alryyliä, pehmoista kuin mikä. Ja kun paitalangat maksavat alle vitosen, ei voi muuta sanoa kuin "kierrättäminen kunniaan!".

Loppuun vielä nätti pannulappumalli, tässä saattaisi olla ideaa ensi joulun pukinkontintäytteiksi.

Malli: Starburst Hotpad Pattern by Loretta Schep
Lanka: Novita Silja 50 g
Koukku: 3,5 mm

Ainakin täällä kaakkoisessa Suomessa aurinko paistaa ja elämäkin hymyilee. Nauttikaahan ihmiset auringosta, kohta koittaa taas Suomen kesä, tunnetusti kylmä ja vähäluminen!

Ei ruokittu lamaa

2009-03-21T10:33:00.000-07:00

Okei, pääsi viikko sitten niinsanotusti mopo karkaamaan kätösistä. Oli tosin puoliksi harkittu karkausreissu. Tein nimittäin spontaanin, mutta usein unelmoidun retken katsastamaan Helsingin neulojalle tarjoamia iloja. Ja niitä iloja kyllä löytyi, ihan koko rahan edestä (aivan kirjaimellisesti..).

Hypättiin kanssaneulojan kanssa aamuseltaan junaan ja päivän aikana sitten kierrettiin Priima, Vihreä Vyyhti, Fiinaneule, keskustan Menita ja Ogelin Nordia. On siellä pääkaupunkiseudulla asiat meinaan aika lailla erilailla kuin täällä pohjoisempana, sen sai huomata. Varsinkin Menitaan ja Nordiaan jäi ihan himo, niissä olisi voinut tallustella ja silitellä keriä ties kuinka pitkään.

Lankaa tarttui mukaan (nyt taas kirpasee sanoa ääneen) pehmoiset 4,3 kiloa, eli vajaat kaksi kertaa se mitä hamsterikuussa kuluttelin pois. No, tulipahan tuettua taloutta (tosin ei omaa).

Yritän nyt tässä valita että mitkä ostoksista nostaisi esiteltäväksi, mutta valinta on vaikeaa. Hyvä merkki, sanoo että tuli ostettua paljon mieluista. Näytetään nyt tarkemmin ainakin pari.

Järbo Garn on ihan uutukainen lankamerkki, uusia kokemuksia siis taas luvassa (kts. UEL). Olen ilmeisesti pääsiäisen/kevään siivittämänä siirtynyt maaniseen kelta-oranssi-ruskeaan kauteen, tässäkin kerässä värit olivat niin herkulliset ettei ottamatta jättäminen edes käväissyt mielessä.

Ei nimi lankaa pahenna, jos ei lanka nimeä. Schoeller+Stahl Elfin Color, kerä pehmoinen kuin kissanpentu ja kattokaa ny noita värejä.

Nii-in, keltaista ja ruskeaa, tämä oli pakkoväriostos.

Yksi vielä! (juu, tämä viaton lausahdushan se siellä Helsingissä miut tuohon lankamäärään siivitti)

Siinä se sitte on, kallein koskaan ostamani sukkalanka (tai mikään lanka sen puoleen). Araucania Ranco Solid, väri ei ehkä niin kirkas kuin kuvassa vaan enemmän kytevän punaruskea. Lanka on pehmeää ja ihana hypistellä. Ennen kuin löytyy se täydellinen malli hoitaa vyyhti hyvin stressinpoistajan virkaa.

Olen mie oikeasti jotain neulonutkin, seuraavassa postauksessa esittelen sitten niitä. Nyt tuli kuvista taas lankahimo, täytyy mennä uusia keriä silittelemään. Jos tämä on sairautta, niin en halua olla terve!

Äkillinen painonnousu

2009-03-15T03:31:00.000-07:00

Hupsista!

Kaksi on päivän maaginen luku

2009-02-27T13:12:00.000-08:00

Parin viime päivän aikana otin sitten oikein kovan hamsterikuun loppuspurtin. Lauantaina vierähtää poissa kotoa, joten tämän kuun hamsteroinnit loppuu pakolla tänään. Piti siis vähän kiriä että tulee tavoitteet täyteen. Ensin jokunen alkuviikon valmistunut:

Malli: Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita 7 Veljestä (raita ja tavallinen) 45 g
Koukku: 3,5 mm

No kappas, olisko se taas yksi patalappu. Mutta on se kumma, kun näihin ei kyllästy. Ovat niin hyvää luentovirkkausta että valmistuvat kuin itsestään. Pitää alkaa lahjoittelemaan sukulaisille, itsellä näitä on varmaan jo seuraavan vuosikymmenen tarpeisiin.

Malli: Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita Nalle 35 g
Koukku: 3,0 mm

Ei näistä edes keksi enää mitään sanottavaa!

Malli: Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita 7 Veljestä 65 g
Koukku: 3,5 mm

Nämäkin langat vähintään kymmenen vuotta vanhoja pallosia, jotenkin niitä aina vaan putkahtelee esiin.

Malli: Ailin Lapaset by Tuulia Salmela (Ulla 03/05)
Lanka: Novita 7 Veljestä 90 g
Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm

Lapaskuun aikana tein parit Ailit, jäivät mieleen ihan mukavana neulottavana. Nyt kun sitten iski pieni ideallinen musta aukko niin pistin nämä puikoille. Keskiosaan lisäsin yhden mallikerran ja puolta numeroa suuremmat puikot niin ettei tule liian pienet.

Sitten kuun loppuspurttiin. Muistatteko vielä nämä? Minä olen muistanut ne koko kuukauden, kaiken sen ajan kun olen nyhrännyt kymmenen gramman keristä pieniä jämätöitä. Päätin kruunata hamsterikuun hemmottelemalla itseäni paksulla langalla ja sitä myötä runsailla grammoilla (ainakin edellisiin töihin verrattuna). Mamboista syntyivät nämä:

Malli: oma sovellus, mallineule Pescovegetariaaneista
Lanka: Novita Mambo 65 g
Puikot: 7,5 mm

Malli: Pescovegetarian Mittens by Veera Villapuu
Lanka: Novita Mambo 100 g
Puikot: 6,0 mm

Malli: Pescovegetarian Beanie by Veera Villapuu
Lanka: Novita Mambo 95 g
Puikot: 6,0 mm

Kun vedän kaikki nämä päälle niin olen ihan keltainen, kuin aikainen pääsiäistipu! Väri on ihanan pirteä, pakkoasusteet aurinkoiseen päivään. Hattu ja lapaset on ohjeen mukaan, kaulurin tein isommilla puikoilla ja neljällä mallikerralla. Täytyy sanoa, että vaikka tuo kalanruotokuvio onkin helppo ja mukava tehdä niin nyt sitä on kyllä saatu tämän kevään annos täyteen.

Alunperin ajattelin että Pescot on miun viimeinen hamsterityö, mutta kun aikaa oli vielä pari iltaa ja lankaa (edelleen) jäljellä enemmän kuin jaksaa neuloa, iski ahneus. Tikuttelin sitten vielä pari jämäkerää pois, syntyi nämä:

Malli: oma, tavan kärkialoitteinen

Lanka: Novita 7 Veljestä, jämiä 106 g
Puikot; 3,5 mm

Miekkoselle sukat. Olisiko se oikeasti niin vaikeaa vain kirjoittaa niitä mittoja ylös, ettei jokaista sukkaparia tehdessä tarvitsisi mittailla jalkaan? Näidenkin kanssa meinasi mennä hermo, kun ensin tuli liian isot ja piti purkaa ties miten paljon ja sitten kun tein uudestaan niin vieläkin on vähän reilut. Saapi kasvattaa isomman jalan, enää en jaksanu purkaa. Kyllä nuo kuvauksesta suoraan jalkoihin jäi, joten ei ne aivan pieleen voineet mennä.

Ja tämä on sitten se ehdoton loppu, enempää hamsteritöitä ei ole luvassa tänä vuonna. Ja mikä olikaan se luku johon jo otsikossa viittasin? Kyllä, kaksi kiloa tuli täyteen ja vielä ihan reippaasti. Laskujen mukaan tämän vuoden hamsterisaldoksi tuli 2252 g! Iloinen olen että saavutin tavoitteeni (jonka tosin asetin vasta kuun puolivälin jälkeen, mutta tavoite kuin tavoite, eiköstä vaan). Jämiäkin hävisi ihan mukavaan tahtiin. Nyt on sitten ylellistä palata hitaampien töiden ja ohuempien lankojen pariin (ja toisaalta vähän vähemmän ylellistä palata tammikuulta jääneiden ufojen pariin). Oli tämä kuu kyllä aikamoinen rutistus, mutta tuli tuota valmistakin. Nyt sitten hyvillä mielin eteenpäin.

Loppuun vielä helmikuun yhteispotretti:

Loppukiri käynnissä

2009-02-24T23:10:00.000-08:00

Hamsterikuun viimeiset päivät ovat käsillä. Helmikuu hulahti ohi, ihan kuin vasta viime viikolla olisi vielä ollut tammikuu. Aika rientää kun on kiire. Melkein yhtä huomaamatta hiipii kevätkin lähemmäs; tänään on aurinko on paistanut aivan jumalaisesti ja kotimatkalla jostain männynlatvasta kuului ihanan tuttu "titityy". Siispä lähestyvän kevään innoittamana:

Malli: Crochet Picot Flower by Julie Armstrong Holetz
Lanka: sekalaisia mohairjämiä, yhteensä 45 g
Koukku: 3,0 mm

Nättejä ja nopeita kukkasia, virkkailin ihan virkkailun ilosta (ja koska en keksinyt pienille mohairpalloille muutakaan järkevää käyttöä). Näihin jäi melkein koukkuun (puujalka tahaton), "Vielä yksi kukka!". 24 kukkaa syntyi 45 grammasta, joten yhden kukan paino jää alle kahden gramman. Ei ehkä kaikkein ideaalisin hamsterityö, mutta nautinnollinen sellainen. Nyt pitää vielä keksiä mitä näillä tekee. Ainakin jokunen menee rintakoruiksi ja asusteiden piristykseen.

Malli: Hug by Sarah Pasternak from Knitty, Fall 2008
Lanka: Novita Jumbo Soft 200 g
Puikot: 10,0 mm ja 7,5 mm

Halaus ystävälle, tämän kaulaliinan idea on ihana. Lanka on jälleen muinaisia, vuosituhannen vaihteesta, veikkaan. Tein huivin muuten kympin puikoilla, mutta kun sormista uhkasi tulla vähän lörpöt, niin vaihdoin niiden ajaksi 7,5 mm puikot. Tuli hyvät ja napakat. Huivi on muhkea ja lämmin, eikä puhettakaan että päät tungettaisiin takin sisään piiloon!

Viime viikolla iski pienenlainen hamsteriangsti (kuten jossain vaiheessa on kai väistämätöntä). Ei enää hirveästi huvittanut olla luova ja nopea. Tein sitten taktisen vedon ja valmistin miehelle sukat.

Malli: Thuja by Bobby Ziegler from Knitty, Winter 2005
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita 112 g
Puikot: 3,5 mm

Tavallisesta poiketen aloitin nämä varresta. Ei tarvinnut miettiä mitään, sai vaan neuloa. Ja kappas, kun sukat valmistuivat niin oli intokin palannut ja teki taas mieli uusien projektien pariin. Tärkeää ei kai ole mitä neuloo, kunhan neuloo.

Näiden jälkeen hamsterisaldo on komiasti 1661 g. Todellisuudessa se on vähän isompikin, mutta osa valmistuneista on vielä kuivumassa. Olen hyvin luottavainen kahden kilon ylityksen suhteen.

Seuraa.. yllätys, yllätys, patalappuja!

2009-02-18T04:39:00.000-08:00

Ja taas näitä. On ollut vähän flunssanpoikasta eikä ajatustyöhön jaksa keskittää hirvittävästi energiaa. Siis olen tehny töitä, joissa ei tarvitse ajatella. Nämä menee jo melkein silmät kiinni:

Malli: sama vanha Reverse Hotpad, oma
Lanka: Novita 7 Veljestä (kai, vyöte jossain avaruuden tyhjiössä) 40 g
Koukku: 3,5 mm

Malli: Reverse Hotpad
Lanka: Novita 7 Veljestä (tavan ja raita) 54 g
Koukku: 3,5 mm

Tuleeko kenellekään muulle tästä mieleen sellaiset Pandan täytelakritsit?

Ok, täytyy myöntää että tavallaan sorruin. Alkoi tulla jämänöttöset korvista ulos ja inspiraation ja motivaation säilyttämiseksi oli pakko korkata kokonainen kerä. Tai seitsemän.

Malli: oma, peruspalapeitto
Lanka: Novita Palma 300 g
Puikot: 4,5 mm, reunukseen koukut 5,0 ja 6,0 mm

Nämä palmat ovat kulkeneet mukana sieltä vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Aina on ollut tarkoitus tehdä peitto, mutta tähän asti olivat saaneet olla rauhassa. Nyt päätin että saa mallin odotus loppua, pois tällaiset. Palat on neulottu kulmasta kulmaan ainaoikeaa, yksi kerä per pala. Yhdistetty virkkaamalla ja viimeisestä keränlopusta virkkasin reunoille kolme kerrosta kiinteitä silmukoita. Koko on noin 80x120 cm, eli sopiva syliin tai hartioille, nukkupeitoksi siinä ja siinä. Olisin voinut suuremmankin tehdä, jos olisi lankaa ollut, mutta tulee tämä käytetyksi tällaisenaankin.

Tuo kulmasta kulmaan neulominen on muuten vähän vaarallista, sillä ainakin palmalla neulottuna ainaoikea jousti paljon enemmän leveys- kuin korkeussuuntaan, joten paloista uhkasi tulla vähän venkuroita. Onneksi yhteenkursiminen tasoitti melkoisesti, lopputulos on reilusti siistimpi mitä uskalsin odottaa.

Jämälankapussi on kutistunut huomattavasti, muttei tarpeeksi, ja aiheuttaa jo jonkinsorttista ahdistusta pengottaessa. Pidän siis hetken siitä taukoa (ei tämä nyt liian totiseksi raatamiseksi saa mennä) ja aloittelen lisää täysiä keriä hyvällä omallatunnolla. Tämän hetken hamsterisaldo on nyt kokonaisuudessaan 1304 g, joten odotan että ainakin tuo kahden kilon rajapyykki menee vielä rikki. Onhan tässä sentään vielä 10 tehokasta neulontapäivää aikaa.

P.S. Selailin näitä, kahdesti, enkä langennut! On tämä langanostolakko opettavaista, itsekuri kasvaa kohisten.

Ahkera ja hiljainen

2009-02-15T06:49:00.000-08:00

Hupsista vaan, vierähti sitten viikko tuosta viime päivittämisestä. Johtui kyllä taas kerran kuvaajan (siis miun itseni, hovikuvaaja on varsin ahkera otus) saamattomuudesta. Tänään aamulla näkyi verhojen takaa jotain outoa ja tutkiskelun jälkeen selvisi että aurinkohan se siellä möllötti puiden ja puoliksi naapuritalon katon takana. Siitä inspiroituneena aamupäivällä päättelin hullun lailla viime viikon aikana valmistuneita neulomuksia ja virkkauksia, unelmana saada hienot kuvat auringonpaisteessa. Niinhän se sitten kävi että kun viimein olin kameran kanssa parvekkeen ovella kuvausvalmiina oli aurinko jo ilmesesti kyllästynyt ja lähtenyt kävelemään. Kuvaaminen onnistui kuitenkin, valoa riitti aurinkon kärsimättömyydestä huolimatta. Tässä siis todistetta siitä, ettei tälläkään viikolla ole vain peukaloita pyöritelty:

Malli: Lumikukkalapaset, ihan oma perusmalli
(virkattuun kukkaan katsoin mallia täältä)
Lanka: Novita Isoveli 75 g,
kukkiin muutama metri Kitten Mohairia
Puikot: 4,5 mm

Oli tulossa ihan peruslapaset, jotain piristystä tarvitsivat. Aluksi oli tarkoitus tehdä muodikkaasti vain yksi iso kukka kumpaankin, mutta tykästyinkin sitten noihin pieniin ja värkersin niitä muutaman lisää. Lapasten seuraksi samasta vuosikertaisoveljestä valmistui myös kauluri:

Malli: Candle Flame Cowl (ravelrylinkki) by Julia Allen
Lanka: Novita Isoveli 65 g
Puikot: 4,5 mm

Ja nyt kun ollaan mukavasti tässä asustelinjalla niin esitellään samalla tämänkertaisen postauksen lempparityö:

Malli: Onerva (ravelrylinkki) by Särmä from Neuleunia
Lanka: Sandnes Garn Kitten Mohair 75 g
Puikot: 5,0 mm

Joskus aikoinaan kirpparilta ostetun mohairlankapussin kätköistä löytyi puolitoista kerää Kitten Mohairia. Pitkään nurkissa pyöri, kun tuntui että eihän tuo riitä mihinkään järkevään. Kuun alussa pistin tuon langan jämäpussiin, päätin että nyt kulutetaan kyllä pois. Valitsin Onervan malliksi koska se aloitetaan kolmion kärjestä, eli tikutella voi niin kauan kuin lankaa riittää. Ennen pingottamista näytti siltä ettei huivi yllä edes kaulan ympäri käärittäväksi, mutta ihme ja kumma, pingotus teki taas taikansa. Huivista tuli ihan hyvän kokoinen ottaen huomioon siihen käytetyn lankamäärän. Lisäksi tykkään tuosta mallineuleesta, oli tarpeeksi simppeli että sen oppi suht nopeasti ulkoa. Kaikenkaikkiaan tyytyväinen lopputulokseen.

Malli: oma peruspussukka
Lanka: Novita Rustic 40 g
Puikot: 4,0 mm

Tässä todellinen vuosikertajämäkerä. Novita Rustic (siis nimenomaan Rustic, ei Rustika) on lanka, josta neuloin itselleni villapaidan aika tarkkaan vuosituhannen vaihteessa. Siitä lähtien tämä vajaa kerä vaelsi laatikosta toiseen paikkaa ja tarkoitusta etsien. Miehen suosiollisella avustuksella (valitsi langan ja idean) sai kerä viimein muuttua joksikin käyttökelpoiseksi. Niin, ja mitähän siellä pussukan sisällä piileksiikään? Graafinen laskinhan se, saanut lämpöisen villapaidan itselleen.

Malli: oma peruskori
Lanka: Novita Tiina 100 g
Koukku: 4,0 mm

Projekti "Järjestystä Kotiin Koreilla" jatkuu. Lipaston päällä paristot parveilevat ja vaeltavat ilman kuria. Iso osa ladattavia, mutta mistä sitä muistaa mitkä on jo ladattu? Koreja peliin, kyllä se näillä selviää. Kuvausapulaisina kirjahyllyn reunalla asustavia perheenjäseniä.

Malli: Vaakatilkkuja, Vaaka ry:n tilkkupeittoprojektiin
Lanka: Sekalaisia villasekoitteita 105 g
Puikot: 3,5 mm

Pienimmät villa- ja villasekoitekerät tilkuiksi vaan. Estetiikka ei ehkä ole kaikkein päällimmäisenä mielessä kun näitä katselee (ei ainakaan positiivisessa mielessä), mutta toivottavasti näistäkin olisi jollekulle hyötyä, ainakin enemmän kuin minulle nurkissa ajelehtivista nöttösistä.

Viimein saan saldoakin kasvatettua ihan virallisesti. Omien laskujen mukaan tämän hetken hamsterikulutus on 910 g. Tuskastuttavan lähellä kiloa! Ei se mitään, uusia töitä on jo valmistumassa, kyllä tuo raja ihan pian rikki raksahtaa.

Järjestyksen kaipuu

2009-02-08T08:29:00.000-08:00

Koukkulinjalla jatkuu jämäkeräntuhousprojekti.

Malli: Tavan kori, oma perusmalli
Lanka: Novita Carnival 100 g
Koukku: 8,0 mm

Ihanaa, sekin lankakerä tuhottu! Lanka itsessään mukavan muhkeaa, mutta en uskaltanut tehdä siitä varsinaista käyttöesinettä (lapaset, pipo tms.) koska tekokuituna nyppyyntyisi varmasti. Viimein älysin, että korejahan näistä ongelmalangoista voi tehdä, jos vaan on tarpeeksi tukeva lanka. Tämä meni olohuoneeseen paimentamaan pelikonsolien ohjaimia, jotka tavallisesti viettävät villiä ja vapaata eloa telkkarin edessä lattialla (ei sohvapöytää tai muuta tasoa lähellä). En elättele harhaluuloja että tämä yksinään merkittävästi parantaisi kämpän järjestystasoa, mutta ehkäpä jos teen tarpeeksi paljon koreja..

Patalappujen ohjetta kyseltiin taas, kohta se pitää melkein jo kirjoittaa (kiitos kiinnostuksesta, olen otettu!). Nämä miun ohjeenkirjoitusprojektit etenee yleensä vähän hitaasti, skarppauksen tarvetta olisi. Sanotaan nyt, että jos maailmankaikkeuden tuulet ovat suosiolliset (eli jos energiaa ja itsekuria löytyy) kirjoittelen sen ohjeen tämän kuun aikana.

Tällä kertaa vaihteeksi lyhyempi postaus, kannan korteni kekoon blogipäivitysten monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Kädenpoltonestimiä

2009-02-07T07:41:00.000-08:00

Hamsterikuusta ensimmäinen viikko kohta takanapäin ja valmista on toki tullut, eivät vaan kaikki työt ole ehtineet kameran muistikortille asti. Nyt otin viimein itseäni niskasta kiinni ja kuvasin muutaman valmistuneen, että pääsee bloggaamaankin. Täs niit ny tulee:

Patalappuja, kaunis ryhmäpotretillinen. Näyttääkö kuvio tutulta? Tällaisia on tullut värkkäiltyä ennenkin (pariinkin otteeseen). Tykkään tästä mallista, se on mukavan yksinkertainen, tulee muhkean paksu pinta ja saa pieniä jämäkeriä tuhottua. Pistetään nyt vielä yksityiskuvat kaikista, niin saa tiedot nätisti esille:

Malli: Reverse Hotpad, tavallaan omasta päästä
(tarkemmat tiedot siis edelleen täältä)
Lanka: Novita 7 Veljestä (Raita ja tavallinen) 55 g
Koukku: 3,5 mm

Tästä tuli tosi hieno. Kannatti säilöä sitä jämäkerää seitsemän veljeksen raitaa kaikki tämä aika.

Malli: Reverse Hotpad
Lanka: Novita 7 Veljestä 38 g
Koukku: 3,5 mm

Kuvassa tuo alakulman harmaa toiselta puolelta kuin potrettikuvassa.

Malli: (yllättäen) Reverse Hotpad
Lanka: Novita Frendi 62 g
Koukku: 4,0 mm

Tästä tuli jouluinen. Tuo Novita Frendi on muuten aika lanka, sanoisin suorastaan että taikalanka! Ettäkö miksi? Koska se ei lopu koskaan! Jämät pyörii nurkissa eikä katoa minnekään, vaikka muuten jämäkeriä yrittää tuhota kuin viimeistä päivää. Tässä vähän konstekstiksi, etten juuri tykkää kyseisestä langasta. Muuten ihan ok, mutta kun se karvaa ja paljon. Kuin lemmikin omistaisi (hyvä vaihtoehto allergisille?). Olin jo onnessani kun sain vajaat kerät tuhottua, mutta meninpä sitten penkomaan jämälaatikkoa ja mikä sieltä hyppäsikään käteen? Vielä yksi vajaa kerä Frendiä. Kuten sanottu, se ei lopu ikinä.

Vielä olisi lisäksi kaksi kokonaista kerää tuota punaista, en tiedä pitäisikö vain antaa periksi niiden suhteen. Siis: Oletko eläinallerginen? Kaipaatko silti jotain pörröistä rapsuteltavaa? Täältä löytyy, kaksi suloista, punaista karvapalloa, etsivät parempaa kotia! (Tämä on sitten kirjoitettu vitsillä, en tosissani usko että kukaan muukaan noita karvaajia kaverikseen haluaisi).

Paatoksen jälkeen vielä tuo viimeinen.

Malli: Reverse Hotpad
Lanka: Novita Frendi 60 g
Koukku: 4,0 mm

Kuvausrekvisiittana toimii muuten miehen joululahjaksi saama valurautapannu. Painoi kuin synti kun sitä julkisilla kotopuolesta asti raahattiin (kera muiden joululahjojen, tottakai) joululomalta palatessa, mutta että sillä tulee hyvät pannupitsat. Oli se sen raahaamisen arvoista.

Lappuset painavat siis yhteensä 215 g ja nostavat hamsterisaldon 350 g:aan. Pitää kyllä vähän alkaa kirimään, kuitenkin jo neljäsosa kuusta mennyt eikä tällä tahdilla kovin suuriin saavutuksiin päästä. Onneksi alkaa tuo jämäkeräpussi hupenemaan, toivottavasti jossain vaiheessa päästään kiinni kokonaisiin keriin ja isompiin töihin ja saadaan saldoa vähän nätimpään suuntaan.

Helmikuu, ranteiden kauhu

2009-02-01T11:58:00.000-08:00

Tulihan se kutsukin sieltä viimein, tänään vähän ennen puoltapäivää. Oli ehtinyt jo kertaalleen kadota jonnekin netin syövereihin. Nopealla tiedonkululla tuntuu joskus olevan hintana luotettavuus.

Hamsterikuu siis hurahti käyntiin, tosin arjessa ei näkynyt oikein millään tasolla. Samalla tavalla istun koneen ääressä ja neulon, oli hamstereita tai ei. Nyt voi ainakin tuntea olevansa osa jotain suurempaa projektia.

Kaksi työtä valmistin tänään, nämä nimittäin:

Malli: Suojus uudelle, suloiselle laskimelleni, ihan omasta päästä
Lanka: Novita 7 Veljestä 35 g
Puikot: 3,5 mm

Kuva on mitä on, jokin musta karvaläntti siinä näkyy. Oikeasti kyseessä on sukkamallinen suojus jouluna saamalleni opintojen auttajalle eli elämäni ensimmäiselle (ja ehkä viimeiselle, jos tämä kestää opinnot) graafiselle laskimelle. Malli ei ole ihan uusimmasta päästä (kyseessä siis tuo TI-83), mutta laskin itsessään on upouusi. Sattui nimittäin niin, että joulun aikaan käväisin kotopuolessa äiteen seurassa kirjakaupassa ja siellä oli kai tehty jonkinlaista muinaisten varastonsopukoiden siivousta. Nurkassa nimittäin nökötti pinoittain toinen toistaan kurttuisemman ja suorastaan retron näköisiä graafisten laskinten laatikoita, varsin hyvässä alennuksessa (ymmärrän hyvin, että miksi). Vaikka tämänkin laatikko oli nuhjuinen ja hieman repeillyt, paljastui sisältä kaunis, kiiltävä, täysin virheetön graafisen laskutaidon tarvitsijan ystävä. Sain siis laskimen, vielä hakemani merkin (minua on jo vuosia TI-aivopesty) ja vieläpä varsin miellyttävään hintaan.

Sitten kun laskinta piti itse asiassa alkaa kuljettamaan laukussa, iski turhamaisuus: Ei saa naarmuuntua, miun laskin! Tämän pitkän ja monimutkaisen selityksen tarkoitus on pääasiassa kertoa, että tämä suojus oli harkittu ja tarpeeseen tuleva työ (jotenkin uskottelen, että nämä ovat lieventäviä asianhaaroja kuvan karmeuteen..). Niin, suojus itsessäänhän oli aivotonta työtä: neulotaan umpinainen putkilo, laskin sisään, taitetaan, napilla kiinni. Se siitä. Jos halutaan menettää hermo, niin kirjotaan valkoisella nimi alareunaan noin seitsemän kertaa, kaikki muut paitsi viimeinen kerta kirjonta puretaan rumana (en ole vieläkään tyytyväinen, hermot vaan meni, joten lopetin).

Malli: oma jälleen kerran, perusputkilokauluri
Lanka: Novita Sonja 100 g
Puikot: 7,5 mm

Tämä kuva jo huomattavasti parempi, kiitos hovikuvaajan. Olen joskus kuvaillut villapaitoja itsekseni kamera jalustalla, ja on se kyllä epätoivoista hommaa. Ajastin, kameran eteen, poseeraus, kuvaa tarkistamaan (tässä vaiheessa kuva on todennäköisesti päätön, tai sitten toinen käsi lerpattaa ulkopuolella, parhaimmillaan tarkennus on päin mäntyä), toista kunnes päästä kuuluu piip. Lisäksi on kätevää kun kuvaaja löytyy samasta taloudesta, pystyy olemaan kuvausten kanssa kärsimätön.

Taas meni sivuraiteille, kaulurista piti sanomani jotain. Tavallinen, mutta tarpeeseen. Kaulurilta tai kaulaliinalta haluan oikeastaan vaan sen, että peittää koko kaulan, eli voi vetää vähän tuohon leuan päälle. Muuten leuanalusta kylmää inhottavasti. Tästä tuli justiinsa passeli.

Nyt on myöhä, ei enää neulota (tai tehdä mitään muutakaan paitsi mennään nukkumaan). Hyvin lähti tämä helmikuu käyntiin, tavoitteet korkealla (ja ranteet itkee hiljaa, pitää varmaan ostaa jotain kylmägeeliä).

Hamsterikuu

2009-01-31T14:36:00.000-08:00

No, ei tullut kutsua alablogiin ennen kuun vaihtumista, mutta oletan nyt röyhkeästi kuitenkin että minut mukaan hyväksyttiin, siitä merkkinä lisäsin WoolRatin tekemän hienon napin blogiin.

Viime hetken repsahdus

2009-01-31T07:44:00.000-08:00

Projektien välissä on aina musta aukko. Kun iso (tai pienempikin, mutta paneutumista vaativa) työ on saatu päätökseen, laskeutuu kaiken ylle suuri ja painava hiljaisuus. Uutta pitäisi aloittaa (tai jos on järkevällä päällä, niin jotain keskeneräistä jatkaa), mutta mistään ei oikein saa otetta. Siinä sitten pyörii ympäriinsä ja hypistelee lankoja ja lukee ohjeita, eikä mikään ota tuulta alleen. Jokin aika sitten päätin ratkaista tämän ongelman ns. välityöllä. Simppeli työ johon on aina helppo tarttua. Ja sitten kun välityötä tikuttelee niin eikös ala ideat virtaamaan. Tunnetustihan jos joskus tekee mieli aloittaa uusi työ, niin se on juuri silloin kun vanha on vielä puikoilla.

Tämä systeemi toimi hyvin hetken aikaa, ennen kuin törmäsin uuteen tilanteeseen: Välityö valmistui, musta aukko tuli taas. Pitäisikö siis koko ajan olla vähintään kaksi välityötä, joista siis vähintään toinen on aina kesken?

Malli: oma, tavan kärkialoitteinen
Lanka: Novita 7 Veljestä 95 g
Puikot: 3,5 mm

Sukat on hyvä välityö, ei paljon päätä tarvita, kunhan neuloo vaan.

Lankahamsterit alkaa huomenna, vähän jo jännättää. Eikä vähiten siksi, ettei kutsu ole vieläkään tipahtanut postilaatikkoon, vaikka muut näyttävät jo innokkaina omissa alablogeissaan esittäytyvän. Kohta pitänee alkaa kysellä, ettei vain Sähköpostimaahinen olisi ollut väärällä hetkellä nälkäinen ja rohmaissut ilmoittautumistani parempiin suihin.

Myönnetään, annoin itseni repsahtaa vielä viimeisen kerran ennen helmikuun ostolakkoa. Kyllä, tämä oli harkittu, mutta menköön. Tarkoitus on kuitenkin neuloa kaikki nämä pois ensi kuun aikana:

Tarjouksessa olivat, aika hyvässä, niin adoptoin. Itkivät hyllystä, heltyy siinä kovempikin sydän. Mamboa kaksi kerää keltaista (omistamani yhden samanvärisen seuraksi) ja yksi beigeä. Näistä tulee setti, lapaset kauluri ja pipo. Tosin muistin juuri että jätin sen oman keltaisen mambokeräni jouluna kotipuoleen, joten jää vähän vajaaksi tämä setti ellei tule asiaa käväistä kotona ennen maaliskuuta. Paolaa en ole ennen neulonut, mutta olen kipeästi pikkuisen juhlaboleron tarpeessa, kolmesta kerästä jotain raapaisen kasaan.

Kävin eilen omiakin lankavarastoja läpi (eikä sekään estänyt tämänpäiväistä harkittua sortumista, addiktio on juurtunut syvälle, todella syvälle) ja keräsin pussillisen ärsyttäviä nöttösiä ja jämiä, jotka ovat pyörineet laatikoissa kukin aikansa. Ensimmäinen tavoite siis olisi, että nämä poikkeen:

Vaaka näytti vajaata puoltatoista kiloa, joten noista on ihan hyvä aloittaa. Ainut huono puoli oli se, että näiden irrotuksen jälkeen ei lankavarastoon jäänyt koloa, ei edes lommoa. Onneksi en ole koskaan punninnut koko kokoelmaa, ties mitä henkisiä traumoja siitä jäisi kun koko karmea totuus levitettäisiin silmien eteen.

Nyt siis innolla odottelemaan kutsua omaan alablogiin, ja huomenna neuloskellaankin jo sitten hamsteroinnin (tai ehkä oikeampi termi olisi anti-hamsteroinnin, koska tarkoitus on nimenomaan olla hamstraamatta yhtään lisää) merkeissä.

Takakäpälänlämmittimiä

2009-01-27T06:44:00.000-08:00

Melkein valmiita töitä on kertynyt jo jokunen, mutta suurinta osaa niistä vaivaa vielä se perinteinen: puutteellisen viimeistelyn syndrooma. Paritkin huovutetut lapaset ovat valmiina, mutta yksivärisinä tylsät, pitäisi kirjoa jotain koristetta. Talvipipo miehelle on vuoria vaille valmis. Buttonystä puuttuu (tässä pientä ironiaa) ainoastaan napit. Onneksi on jotain valmistakin:

Malli: Bambumetsäsukat (ravelrylinkki) by Taija Rantala (Novita Talvi 2008)
Lanka: Novita 7 Veljestä, tasan 150 g
Puikot: 3,5 mm

Sattui sellainen tilanne, että lanka loppui kesken. Siispä tarvittiin vähän omaa sovellusta takakuvion kanssa. Kivat sukat, tosin miun versiosta tuli pikemminkin Kirsikkametsä kuin Bambumetsä, värinsä puolesta.

Tein tässä männä päivänä sellaisen huomion, että en tee enää juuri lainkaan sukkia perinteiseen suomalaiseen tapaan, eli varresta aloittaen. Kärjestä on vain monella tapaa niin paljon parempi aloittaa. Sukan kärjen voi muotoilla vähän paremmin, eikä jää saumaa (okei, voi päteä myös varsialoitteisiin, mutta on mielestäni kärkialoitteisissa helpompi). Kantapää istuu nätisti ja sukkaa on työn kuluessa helpompi kokeillaa käpälään. Ja mikä tärkeintä: langan saa kulutettua viimeistän metriä myöten, niin ei jää jämäkeriä. Oho, tulipa taas ylistettyä. Ja en tietenkään sano, että toinen tapa olisi toista parempi, on vain toinen se miulle sopivampi.

Ja kuin todistaakseni puheeni, toiset kärjestä aloitetut:

Malli: Paraphernalia (ravelrylinkki) by Taina Anttila
Lanka: Sandnes Garn Sisu 100 g
Puikot: 2,5 mm

Malli on valtavan kaunis (siis sukan malli, poseeraavasta ei paljoa näe), tykkään tuosta palmikosta todella paljon. Langasta en tykännyt yhtään, ei ole Sisu minulle tehty. Pinnasta tuli valtavan epätasainen, onneksi ei kuvissa (tai pään korkeudelta katsottuna) juurikaan näy. Alkuperäinen sukka oli varresta aloitettava, muokkasin kärjestä aloitettavaksi.

Kuten kuvasta näkyy, piti tehdä vähän muitakin muokkauksia, eli lisäilin varteen taakse muutaman raidan verran silmukoita, ettei pohjetta puristaisi (se on lihasta!). Tykästyin myös kuvausjärjestelyihin, idean sain aikaa sitten jostain toisesta blogista. Eli keittiöjakkara ikkunan eteen, kamera miehelle ja eikun poseeraamaan (muista myös vilkuttaa naapureille, jotka katsovat naureskellen vastapäisestä talosta).

Lankahamsterit lähestyy, odotan jo innolla. Viime vuonna hoksasin koko homman juuri helmikuun alussa, hieman myöhässä. Tätä on nyt tavallaan siis vuoden verran jo odotettu. Tavoitteena olisi kulutella vähän lankoja pois, mielellään erityisesti jämiä ja yksinäisiä keriä. Ehkä yksi villatakkikin olisi hyvä pistää alulle. Koska osallistun ensimmäistä kertaa on vähän vaikea pistää mitään grammatavoitteita, kun ei ole aikaisempaa kokemusta. Ehkä mennään sitten suomalaisella urheilumentaliteetilla: Parhaani teen, ja katsotaan sitten mihin se riittää.

Kerä kavereineen ja pöllö kanssa

2009-01-27T05:52:00.001-08:00

Parin päivän vierailu kotipuolessa venähti sitten yli viikoksi. Täytyy muistaa nauttia tällaisesta opiskeluajan vapaudesta, olen tuskallisen tietoinen että työelämän alettua loppuvat impulssilomat kuin siihen kuvainnolliseen seinään.

Vähän heikohkoa on ollut blogin päivittely (siis oikea päivittäminen, varsinaista päivittelyä olen kyllä harrastanut enemmänkin), ja iso osatekijä on jo liian usein toistettu mutta silti yhtä kaikki pakottava syy, eli hyvän valon puute ja sitä kautta kuvaamisen vaikeus. Jopa päivän valoisuuden huippuaikaan tuntuu kuin valo suodatettaisiin taivaalta harmaan kalvon läpi (tunnetaan myös nimellä pilvet), eikä siinä valossa hyvää kuvaa tule. Salamaa vältän kuin ruttoa (no, ehkä ruttoa kuitekin vähän tarmokkaammin, mutta kuitenkin), koska sillä saa vain huonoa kuvaa. Joten odottelen aurinkoa tai edes kirkasta säätä, ja unelmoin omasta digijärkkäristä jolla saisi siedettävää kuvaa edes vähän helpommin kuin nykyisellä, vaikka myöskin ihan kunnollisella, pokkarikameralla.

Aika esitellä vuoden ensimmäiset UEL-hankinnat ("Uusia Elämyksiä Lankalaatikolla", toim. huom.)! Secret Woolilla oli vuoden alussa ale, jossa tein harkittuja ostopäätöksiä (Ainakin tunnin mietin! Nyt käsi sydämelle, kuinka moni miettii niinkään kauaa nettilankakaupassa?).

Olen sellaisessa käsityksessä, että tämä Cascaden 220 Wool on maailmalla aikalailla suosittu lanka, vähän kai kuin Suomessa seitsemän veljestä. Pitihän sitä päästä kokeilemaan. Tein itselleni epätyypilliseen tapaan järkevästi ja otin samalla viisi vyyhtiä jotta riittää villatakkiin. Kun sitten vielä raaskisi käyttää.

Lily Sugar'n Cream Solid taitaa myös olla jonkinsortin suosittu lanka. Ihastuin jo aikoja sitten tuohon vyötteeseen, ihanan retro! Otin (vaihteeksi itselleni hyvin tyypilliseen tapaan) vain yhden kerän kokeiluun. Tekisi mieli vaikka pieni kori virkkailla, on sopivan paksuakin.

Kamera ei ihan toistanut värejä oikein, taittaa vähän liikaa oranssiin. Uskomatonta, että otin pinkkiä. Olen aina välttänyt tätä tyttöjen väriä. Mutta tämä oli nätti sävy, ja pitäähän sitä joskus rikkoa omia rajojaan. Kyseessä on siis Adriafilin New Zealand, josta en ollut koskaan ennen kuullutkaan, mutta tuntuu hypistelyssä hyvältä kerällä. Neljällä sadalla grammalla pitäisi syntyä jonkinlainen liivi.

Vuoden lankasaldo keikahti nyt vähän rumasti ostettujen grammojen puolelle, mutta siihen on luvassa pientä tasoitusta seuraavassa postauksessa, jossa viimein uusia valmistuneita!

Ettei jäisi ihan laiskaa kuvaa, pistetään vielä pari todistetta ompelukoneen talvihorroksen keskeytymisestä. Onhan se tamminkuun puoliväli ihan hyvä aika tehdä viimeiset joululahjat, jakautuu joulustressi vähän suuremmalle aikavälille ja on näin ollen lievempi.

Pussukka neulovalle ystävälle keskeneräisten töiden tyylikkäämpään kuljetukseen. Kokoa en muistanut mitata, mutta tein sen kokoisen että sukkapuikot mahtuu hyvin sisään. Pohja on puuvillaa, pöllö itse suunniteltu ja askarteluhuovasta leikattu ja pienellä siksakilla kiinni aplikoitu. Aika suloinenhan siitä tuli, kuin oli tarkoituskin. Tosin jatkossa teen kyllä aplikoinnin pelkästään leveällä siksakilla, ei tule niin paljoa harmaita hiuksia (siis ei työhön, vaan tekijän päähän).

Tämä on taas keskeneräisyyksien kotisäilytystä varten, samaan pakettiin kuuluva. Kuvassa pussukasta puuttuu vielä kiristysnyöri yläreunasta, sen pujottelin paikoilleen tyylikkäästi varttia ennen lahjan antamista. Onkohan asioiden viime hetkeen jättämisestä koskaan mahdollista oppia pois?

Nyt toivottelen kaikille hyvät illanjatkot, tämä tyttö lähtee juomaan teetä!

Pieniä töitä ja isoja aikomuksia

2009-01-11T08:10:00.000-08:00

Vaikken tehnyt mitään uudenvuodenlupauksia, saattaa ainakin alkuvuoden neulontasaldo näyttää vähän erilaiselta kuin edellisen vuoden loppu. Olen tehnyt vähän lankainventaariota (tosin hyvin rajattua, kokonaisvaltaisen tutkimuksen tekoon ei vain riitä kantti) ja huomannut että huolimatta huonosta tavastani ostella yksittäisiä keriä on varastoihin jossain vaiheessa kertynyt langat myös useampaa kokonaista villapaitaa varten. Lisäksi jokunen vanha villapaita on kokenut käänteisen evoluution takaisin lankakeriksi, niin ikään syntyäkseen uudestaan vähän parempaan elämään käytetympänä vaatekappaleena.

Katselin viime vuoden valmistuneita töitä ja koko vuoden aikana olen saanut kasattua tasan yhden villapaidan, yhden lyhythihaisen takin ja yhden liivin. Ihmekös kun kylmä sää saa nykyisen villapaitavarantoni näyttämään aika vaatimattomalta. Villatakit ja -paidat olkoot siis alkuvuoden teema! Siis tietenkin sillä varauksella, ettei kärsimätön luonne taas ota valtaa ja tee villapaidanaluista uutta UFO-pinoa. Villatakki kun ei vaan millään valmistu yhtä nopsaan kuin pari sukkia tai lapasia.

Lapasista puheenollen (huomatkaa natiseva aasinsilta), esittelyyn vuoden 2009 ensimmäiset valmistuneet.

Malli: Fortunella by Hanna-Kaisa Hämäläinen
Lanka: Novita 7 Veljestä 75 g
Puikot: 4,0 mm

Ei ollut keltaista lankaa, kuten alkuperäisissä, joten piti tehdä punaista. Nimesinkin nämä omat Villivadelmiksi, kukin voi itse päätellä että miksi. Nämä valmistuivat itse asiassa jo viime vuoden puolella, jo Lapaskuun aikana marraskuussa, mutta en saanut pääteltyä langanpäitä ennen vuodenvaihdetta. Olihan niitä nyt kokonaista 8 kappaletta! Joskus ihmetyttää oma laiskuus näissä asioissa. Heti kun työ on puikoilta pois, niin syyhyttää jo saada seuraavan silmukat luotua. Yritän yleensä oikoa niin paljon kuin mahdollista; saumatonta ja pyöröä, jos mitenkään onnistuu. Muistelen että jossain laatikoiden kätköissä on ainakin pari paitaa, jotka ovat osien yhteenliittämistä vaille valmiit. Pitäisiköhän yrittää ulkoistaa ikävät viimeistelyhommat jonnekin (tosin ei Kiinaan, jo postikulujen ajatteleminenkin sattuu päähän ja kukkaroon)..

Mutta meni vähän sivuraiteille, vielä noista lapasista piti sanomani: Tykkään tästä mallista, se on vähän erilainen kuin mitä kadulla aina tulee vastaan. Tein nyt nelosen puikoilla, ettei tule liian kireää. Tulikin vähän liian löysää, joten hansikkaat alle jos aikoo kylmällä säällä pitää. Jos jonkin tavoitteen voisi tälle vuodelle kehittää, niin se olisi 3,75 mm sukkapuikot. En omista mitään noita välikokoja, eikä niitä ole missään tullut vastaankaan. Oma käsiala on sen verran tiukka, että esimerkiksi seitsemää veljestä neuloessa 3,5 mm puikoilla tulee liian jäykkää ja 4,0 mm puikoilla liian löysää. Kyseessä on kai jonkinlainen kriittinen 0,5 mm, vaikkei tuo puoli milliä paljolta kuulostakaan.

Malli: Pescovegetarian Beanie by Veera Villapuu
Lanka: Garnstudio DROPS Alaska 72 g
Puikot: 5,0 mm

Yritin ensin tehdä ohjeessa mainituilla 6,0 mm puikoilla. Ongelmaksi muodostui, että kyseiset puikot ovat vanhat, muoviset, ja oikein tahmaiset. Niillä ei lanka luikertele pakoon ennen aikojaan, eikä oikein ajallaankaan. Seuraus: kaksi kerrosta ja ranteet jo aivan väsyt. Piti tehdä taktinen vaihdos ja puikotella koko työ viiden millin puikoilla, jotka ovat ihastuttavan luistavaa metallia. Piposta tuli vähän aiottua kireämpi, mutta ehkä se on hyvä niin. Vähänkään baskerimaisuutta ja muutun vastaamaan ulkonäöltäni hämmästyttävästi sientä. Tiukat pipot sopivat tähän päähän paremmin.

Tämä pipo oli ennen kaikkea hemmottelutyö ihan miulle itselle. Hemmottelun siitä tekee lanka. Alaska ei monelle tunnu mitenkään erikoiselta, mutta olen itse ollut pitkälti koko neulomisurani suhteellisen pahassa Novita-kierteessä. Vasta blogittelun ja ravelryn myötä olen huomannut että onhan niitä muitakin lankamerkkejä, ja että itse asiassa niitähän on aivan älyttömän paljon. Lisäksi puheet Novitan lankojen huonontuneesta laadusta vähän pelästyttivät ja herättivät, langan laadun ajatteleminen ei ole aikaisemmin käynyt mielessäkään.

Siispä aloitin viime vuoden lopulla uuden projektin nimeltä "Uusia Elämyksiä Lankalaatikolla". Tavoite on, että en ostele aina vaan niitä samoja Nalleja ja seiskaveikkoja, vaan laajennan tajuntaani uusilla lankaelämyksillä. Kyllähän tuo laajentaminen pikkuisen enemmän maksaa, mutta kyllä sille on tähän asti saanut melko mukavaa vastinetta. Enkä aio käyttää tätä tekosyynä ostella paljon ja kallista, koska
a) lankavaraston koko hävettää jo valmiiksi ja
b) pankkitilin saldo hävettää jo valmiiksi.

Toistaiseksi ostelu on ollut, hmm, suhteellisen maltillista. Ostelin vähän lankoja ennen joulua, kuten tuon Alaskan, ja vähän sitten jälkeen, mutta sitten en enää (taas ennen seuraavaa kertaa, kai..). Ostoksia ja niistä valmistuneita esittelen vähän myöhemmin, kunhan kauan odotettu kuvausinspiraatio saapuu (mieluiten aurinkoisen sään kera, kiitos).

Käpälänlämmittimiä joka lähtöön

2009-01-04T08:38:00.000-08:00

Tämä on sitten viimeinen kerta kun palaan viime vuoden töihin. Esittelyssä siis vuoden 2008 viimeiset valmistuneet.

Malli: Osmocat Ullasta
Lanka: Novita Nalle, varmaan jotain 45 g
Puikot: 3,0 mm

Oli tarkoitus tulla lapaset, mutta kireä käsiala pisti kapulaa rattaisiin. Vaikka lisäilin muutaman ylimääräisen silmukan joustimen jälkeen, ja tein vielä isommilla puikoilla, oli tulossa liian kireät lapaset. Tein sitten hätäratkaisun ja jätin kämmekkäiksi, joista tulikin oivalliset. Kulutetun langan määrä on arvio, vaa´an puutteessa en pystynyt punnitsemaan. Nämä nimittäin valmistuivat kotona vanhempien luona ja äiti tykästyi sen verran paljon että jätin nämä sinne ja päätin tehdä itselle tilalle uudet.

Malli: Pescovegetarian mittens by Veera Villapuu
Lanka: Novita Mambo, kirjaimellisesti tasan 1 kerä (100 g)
Puikot: 6,0 mm

Näitä oli mukava tehdä. Mallineule on helppo, mutta hauska, ja valmistuivat yhdessä illassa. Olin sen verran innoissani että lähtivät heti seuraavana aamuna kätösiin ja ovat olleet tämän hetken ykköshanskat siitä lähtien. Kuvassa esiintyvästä pienestä nyppyisyydestä huomaakin, ettei ole ihan tuore tuote enää kyseessä. Näitä pitää kyllä tehdä lisää.

Malli: ihan oma sävellys
Lanka: Garnstudio Drops Fabel, jälleen täsmälleen 1 kerä (50 g)
Puikot: 3,0 mm

Oli vain yksi kerä. Oli myös pari palelevia ranteita. Siitä tuli rannustimet. Fabel on kyllä varsinainen huijauslanka (vaikkei vilppi olekaan tarkoitukseni), kotipuolessa moni ehti jo ihastelemaan että miten sinä noin monella erivärisellä langalla jaksat väkertää..

Kuten näkyy, vaaka ei ollut ainoa asia joka puuttui. Matkasta olivat jääneet myös kuvaaja sekä kameran jalusta, joten piti harjoittaa "poseeraa toisella, kuvaa toisella" -tekniikkaa. Onneksi sentään valo oli hyvä (taustalla näkyykin alkava auringonlasku), ja lavasteet kauniit.

Malli: Oma väkerrys
Lanka: Garnstudio Drops, jämäkerä 8 g
Puikot: 3,0 mm

Näinkin pieni projekti odotteli sitten vuoden verran tekemistään. mp3-soitin pysyy helpommin menossa mukana kun johdot eivät kiemurtele valtoimenaan jossain laukun pohjalla, eikä näyttökään naarmuunnu niin helposti. Tässä taitaa päteä sama logiikka kuin ompelussa: Tuulipuvun tai vaikka juhlamekon kyllä kokoaa kasaan parissa päivässä, mutta auta armias jos housuja pitäisi lyhentää (nimim. kaikki lahkeet lyhennetty hakaneuloilla).

Se siitä, loppu, mennyt on. Vuosi 2008 paketoitu ja pistetty lopullisesti säilöön, vuosi 2009 otettu kääreistä uutuudenkiiltävänä ja valmiina toimeen. Tämä onkin hyvä aika (vaikkakin hieman myöhäinen) toivottaa teille kaikille onnellista vuotta 2009!

Suuri Pastaolento on saapunut

2009-01-03T00:47:00.001-08:00

Uusi vuosi, tuntuu tosin ihan samalta kuin viime vuosikin. Samahan se on syntymäpäivissäkin. Juhlitaan kuin suurtakin siirtymää, mutta oikeasti tuntuu ihan samalta kuin edellisenäkin päivänä, tai sitä edellisenä (paitsi ehkä jos on saavuttanut jonkin oikean rajapyykin, kuten täysi-ikäisyyden, silloin voi olla pientä erilaista vipinää ilmassa).

Tässä blogissa eletään vieläkin menneisyydessä, sillä viime vuoden joululahjatöitä on edelleen pari näyttämättä. Tässä tulevat siis viimeiset:

Malli: Oma, palmikko Neulojan Käsikirjasta (Stanfield/Griffiths)
Lanka: Novita 7 Veljestä 130 g
Puikot: 3,5 mm

Nämä ovat projektin "kerrankin joululahjat ajoissa valmiiksi" alkuaikojen tuotantoa. Eli valmistuivat oikeasti ajoissa, elokuun loppupuolella. Menivät äidille. Kaihoisana katselen tuota ihanaa auringonpaistetta, nyt kun katsoo ulos niin kovin harmaalta näyttää.

Malli: Flying Spaghetti Monster by Sherry W.
Lanka: Novita Alabama 25 g, Novita Nallea pieni määrä lihapulliin
Puikot: Pasta 3,0 mm, pullat 2,5 mm

Lentävä Spagettimonsteri on siis saapunut. Nuudelit i-cordia, sisällä rautalankaa. Silmiä etsin kissojen ja koirien kanssa, mutta en löytänyt, joten piti taas tehdä itse huovasta. Hyväthän noista tulee noinkin. Tämä on poikaystävälle. Oli muuten vaikea kääriä paketiin niin, etteivät nuudelit väänny!

Pastaolento löysi heti paikkansa kirjahyllystä, kirstunvartijana.

Ja siinä ne sitten näyttäisi olevan, miun viime vuoden joululahjat. Tosin ihan heti joulun jälkeen löysin useankin ohjeen, jotka olisivat sopineet erinomaisesti joululahjoiksi. Ehkä yllätän itseni ja teen tänä vuonna KAIKKI joululahjat oikeasti ajoissa (toimiikohan tämä ikinä kenelläkään?).

En alunperin aikonut, mutta tein nyt silti pientä inventaariota viime vuodesta. Katselin vähän tehtyjä töitä, ja laskeskelin kulutettua lankaa. Viime vuonna neuloin ja virkkasin keristä asioiksi yhteensä 7,5 kg lankaa. On se aikamoinen määrä, kun en ole villapaitoja tai raskaita peittoja tehnyt (kun katselin, niin suurin osa töistä oli alle 100 g:n painoisia). Uskaltaisikohan ottaa tämän vuoden tavoitteeksi 10 kg (ja mielellään noista varastolangoista). Pistin nyt tuonne sivupalkkiin laskurin, että saan omaa langankulutusta seurailtua. Toivokaamme onnistunutta neulontavuotta ilman neulontavammoja.

Kohta se tulloo!

2008-12-31T03:09:00.000-08:00

Nyt on sitten viimeiset mahdollisuudet tehdä tämän vuoden juttuja. Tänään tässä taloudessa oleskellaan, illalla syödään hyvin ja käydään katsomassa olisiko ulkona jonkinlaista rakettiesitystä tarjolla.

Jostain syystä näkyy todella huonosti tuo edellisen postauksen virkattu liina. Minulla on varsin usein bloggerin kanssa erimielisyyksiä kuvista, liekö vika sitten ohjelmassa vai käyttäjässä..

Esitellään nyt kuitenkin muutama joululahja lisää.

Malli: oma perussukka x8
Lanka: Novita 7 Veljestä n. 390 g ja Novita Sukkis n. 130 g
Puikot: 4,0 mm

Mittatilaustyönä tehtyjä sukkia. Kärjestä aloitettu, kantapään alta ompelulangalla vahvistettu ja kiristämätön malli.

Malli: muokkailtu Mauritius Dodo (raverly) by Melissa Mall from Crochet Me
Lanka: Tunnistamaton froteetyyppinen lanka, pieni määrä
Koukku: 3,0 mm

Kuten jo kuvasta näkee, niin eihän se mikään dodo ole, vaan pikkuruinen Chocobo! Tämä lähti ystävälle, joka tutustutti minut Final Fantasy -peleihin silloin joskus, kauan sitten. Samaan osoitteeseen meni vielä toinenkin otus:

Malli: Tiny Cthulhu! (ravelry) by amber from Cthulhu Crochet and Cousins
Lanka: Marks & Kattens Carolina, pieni määrä
Koukku: 3,0 mm

Kuvassa Suuri Muinainen katsoo poispäin, säästääkseen blogin lukijan hulluudelta.

Malli: Tiny Turtle by Raynor Gellatly from Knitted Toy Box
Lanka: Novita Nalle, muutama metri
Puikot: 2,5 mm

Kuvaan olisi toki voinut laittaa jotain näyttämään näiden pikkuisten todellisen koon. Koska en sitä älynnyt ajoissa, on vain tyydyttävä sanomaan, että pituutta on reilut 6 cm kuonon kärjestä kilven takaosaan. Suurista olennoista ei siis ole kyse. Nämä ovat menossa ystävälle ja hänen miehelleen, jotka astelivat avioliiton auvoisaan satamaan viime syksynä. Varsinainen saajalle toimitus on hieman kesken, sillä en saanutkaan näitä annettua joulun alla kotopuolessa käydessäni, kuten oli tarkoitus.

Pari lahjaa jäi vielä näyttämättä, mutta se siirtynee ensi vuoden puolelle. Eilen avattiin poikaystävän kanssa keskinäiset lahjat, ja yhdestä paketista paljastui Sims 2, jonka parissa eilisilta ja tämä aamu nätisti vierähtivätkin. Neulomistakin pitäisi ehtiä harrastamaan jossain välissä. Jos olet ihminen, jolla on liikaa aikaa käsilläsi: Ota yhteyttä, kyllä jonkinlaiseen sopimukseen aina päästään.

Humps vaan, ja sinne se joulu meni

2008-12-28T06:29:00.000-08:00

Täällä taas, elossa ja terveenä. Edellisestä postauksesta ehtikin jo vierähtää aika karmivan pitkä tovi, mutta tällä kertaa kyse EI ollut siitä tavallisesta (laiskuus, ajanpuute jne). Vajaa kuukausi sitten, eräänä kauniina aamuna, kone sanoi poks (ei oikeasti, vaan kuvainnollisesti) ja päätti olla toimimatta enää. Huoltoonhan se mokoma piti lähettää. Siellä koputeltiin ja naputeltiin aikansa, ja kun kone viimein rantautui takaisin, oli joulukiireet jo sellaisessa vauhdissa ettei kirjoitteluun jäänyt juurikaan aikaa. Kuten siis voi nähdä, syy oli kokonaan minusta riippumattomista tekijöistä, joihin itse olen täydellisen syytön.

Joululahjat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jo matkustaneet saajilleen, joten niitä voi alkaa esitelläkin ihan kuvien kanssa. Tässä pari ensimmäistä:

Malli: Peacock Buffet Scarf (ravelrylinkki) kirjasta 150 Favourite Crochet Designs
Lanka: Coats Aida 20, vähän vajaata 2 pallosta
Koukku: häkellyttävän pieni 0,75 mm

Riikinkukkoon meni varmaan eniten aikaa kaikista joululahjoista. Vajaat kolme kuukautta luennoilla ahkeroimista, kotona en olisi varmasti jaksanut. Etusormeenkin kovettui tämän työn aikana kohta, johon ei pienen koukun pistot enää kipeää käy. Hintansa vaati, mutta onhan tuo aika hieno. Lähti lahjaksi anopille, joka kuulemma ihan tykkäsikin.

Nämä taas lähtivät poikaystävän isälle, hieman viime hetken paniikkityö, kun olivat huolellisesti laaditusta lahjalistasta päässeet jollain kumman ilveellä tippumaan. Että osaakin olla tuo tummanharmaa vähän kinkkinen kuvattava, mikäli haluaisi mallineuleestakin jotain näkyviin.

Malli: Thuja (raverlylinkki) by Bobby Ziegler
Lanka: Novita 7 Veljestä, varmaan n. 130 g
Puikot: 4,0 mm

Kyllä se mies miehen maun tietää. Monta mallia käytiin läpi oikeaa ohjetta valitessa, ja kaikki olivat kuulemma liian koristeellisia. Sitten kun näytin tätä, niin oli kuulemma just hyvä. Ja yllätys yllätys, mallinhan oli suunnitellutkin mies. Näitä sukkia oli mukava tehdä, mallineule on simppeli mutta silti tarpeeksi näyttävä. Perussukkia sileällä neuleella en halunnut tehdä, kyllä sukissa joku pieni idea pitää aina olla.

Tiputtelen nämä joululahjat nyt pikkuhiljaa seuraavien postauksien aikana. Ei makeaa mahan täydeltä, kuten sanotaan (ei ainakaan enää, viimeisin viikko tätä sääntöä on kyllä rikottu ihan urakalla!).

Lunta tupaan ja porstuaan

2008-11-23T12:46:00.000-08:00

Viime kesänä ei lunta satanut, nyt sitä tulee sitten senkin edestä. Onneksi pahin myräkkäpäivä oli sunnuntai, ei tarvinnut lähteä minnekään. Tätä myrskyä oli siis ihan miellyttävää seurata ikkunan läpi kuuma teemuki kourassa ja keskeneräinen lapanen pöydännurkalla odottamassa.

Tein taas pienen sunnuntaispurtin ja viimeistelin kahdet lapaset kerralla, halusin että ehtivät lapaskuun tämän viikon saldoon.

Lupailin tekeväni toisetkin Ailit, ja tässä ne nyt ovat.

Malli: Ailin Lapaset, Ulla 03/05

Lanka: valkoinen Novita 7 Veljestä 55 g
punainen Gjestal Maija 22 g
Puikot: 3,5 mm täysvalkoisiin osuuksiin ja
4,0 mm kaksiväriseen osuuteen

Lisäsin leveyteen yhden mallikerran ja otin käyttöön isommat puikot. Silti eivät ole liian isot, vaan justiinsa sopivat. Ei näitä montaa paria kehtaa putkeen tehdä, mutta on ehdottomasti nätti malli. Nämä täytyy pitää mielessä tulevaisuutta ajatellen.

Lapaskuussa on tehty useampi pari suloisia siililapasia, joten intouduin minäkin tekemään omat. Lopputulos näyttää tältä:

Malli: Siililapaset by tinttitintti
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita 40 g ja
Sandnes Garn Funny Lux 30 g
Puikot: 4,0 mm

Täytyy sanoa, aika lutuset niistä tuli. Sain jopa raidat sattumaan kohdalleen ilman sen suurempaa langanhukkaa. Alkuperäistä ohjetta pääasiassa vilkuilin, omia muokkauksia on jonkin verran. Varren tein pyörönä ja selkämys on pelkkää pörrölankaa ilman tuota seitsemää veljestä, sidoin vaan reunoissa langankierroilla puolet yhteen. Laiskana en jaksanut alkaa nenää erikseen kirjomaan, tein vaan kärkeen pari kerrosta mustalla. Silmät solmupistoilla.

Vähän uteliaampi kaveri tämä oikeanpuoleinen.

Taitaa taas käydä niin, että ovat liian suloiset pidettäviksi. En varmasti itse raaski käyttää, joten menevät lahjoituksena suloisia asioita arvostavalle läheiselle, pääsevät sitten sitä kautta käyttöön.

Nyt on lapaskuun saldo kuusi paria, tavoitteena on siis kymmenen. Aikaa lopuille neljälle parille viikko. Saattaa olla, että täytyy taktikoida hieman. Suunnittelilla olleet kirjoneulelapaset jäävät varmaan parempaan hetkeen, toisaalta kämmekkäitä ja rannustimia voisi tehdä vielä jokusen. Tästä alkaa kohta olla leikkimielisyys hieman liian kaukana, mutta minkäs suorittaja luonteelleen mahtaa?

Tämän päivän lapastelut on ajan puutteen takia jo lapasteltu (hei, oikeasti, löysikö joku sen paikan mistä voi ostaa niitä lisätunteja päivään?), onneksi heti huomenna pääsee uusien mallien pariin. Jos varastoista löytyy sopiva lanka, ovat uuden Ullan Fortunellat aivan pakolliset, niihin rakastuin ensisilmäykseltä. Keltaisia pallukoita, kuka muka voisi vastustaa?

Myös Siili toivottaa teille kaikille hyvää illanjatkoa!

Lumi ja lapaset

2008-11-19T07:43:00.001-08:00

Ensin kaksi kuuraista aamua ja sitten se tapahtui. Tänä aamuna kun heräsin, oli jotenkin jouluinen olo. Ja totta tosiaan, kun vähän verhoa raotti niin siellähän se odotti, lumi. Ensimmäiset lumet tässä kaupungissa ja tässä kodissa.

En edes ehtinyt napsimaan hyviä kuvia, vaikka normaalisti kamera onkin käteen liimattu aina kun jotain kuvaamisen arvoista on tiedossa. Aamulla piti juosta luennolle ja kun iltapäivällä tallusteli takaisin oli kaunis lumi jo tippunut oksilta ja alkanut muuttua nopeaa tahtia loskaksi. No, kyllä niitä lumisia päiviä tulee vielä riittämään, ihan riesaksi asti.

Hyvä puoli lumessa: töiden kuvaaminen helpottaa taas hieman. Ainakin jos ehtii töineen ja kameroineen ulos kuvailemaan niiden parin valoisan tunnin aikana, jotka talvipäivä tarjoaa. Itse en tänään ihan ehtinyt, kerkisi jo tulla vähän hämärä. Mutta pitihän sitä silti päästä ensimmäisille lumille kuvaamaan vastavalmistuneet työt.

Malli: Ailin Lapaset, Ulla 03/05
Lanka: Tuntematonta, Nallen paksuista villalankaa
sinistä 44 g ja valkoista 32 g
Puikot: 3,5 mm

Tämä malli lienee pienoinen klassikko, ainakin se pukkaa aina vähän väliä vastaan kun neulojapiireissä pyörii. Itselle ensimmäiset Ailit, ja ihan mukavat on tehdä. Malli on tosiaan helppo, mutta vaatii kuitenkin sen verran keskittymistä ettei ihan aivot narikassa voi pistellä menemään. Lisäksi taas kostautui oma laiskuus. En juuri koskaan jaksa tehdä mallitilkkua, varsinkin jos on tuttu lanka. Yleensä käsialan tiukkuudesta on hyötyä siistinä työjälkenä, mitä nyt pitää laskeskella silmukkamääriä vähän uudelleen. Mutta nyt kyllä karahti omaan nilkkaan, näistä lapasista tuli nimittäin varsin liiallisen istuvat. Yritin vielä kasteluvaiheessa venytellä ja kyllä ne ihan käteen sujahtaa, mutta taidan pistää lahjalaatikkoon odottamaan vähän pienikätisempää tallustajaa. Mutta kuten sanottu, malli oli mukava ja toisetkin varmasti teen, vähän isompana vaan.

Toisetkin valmistui, heti kun oli viimeinen lanka päätelty ryntäsin ulos kuvaamaan.

Malli: Kärjestä aloitettu peruslapanen,
sieni ohjeesta Mushroom Mittens by Kamilla Svanlund
Lanka: Novita Tiina 90 g, sieneen seittemän veljeksen jämiä
Puikot: 4,0 mm

Olen vähän rakastunut näihin. Sieni oli alkuperäisessä työssä pallo, minun työssä vähän litistyneempi. Mutta yhtä kaikki suloinen. Lankaa oli vain yksi kerä, joten pelotti että loppuuko. Päätin siis aloittaa lapaset kärjestä, ajattelin tehdä vaikka ranteeseen raidoitusta jos langan riittävyys alkaisi näyttää pahalta. Kärjestä aloitettuja lapasia en ole ennen tehnyt, enkä ohjetta jaksanut etsiä. Tein vaan samalla tavalla kuin kärjestä aloitettavat sukat, paitsi että tein ensin peukalon ja liitin sen mukaan asianmukaiseen kohtaan. Kavennuksilla peukalokiila, eikä tätä erota perinteiseen suuntaan valmistetusta lainkaan.

Ainut katumus näissä on lankavalinta. Tein sitten halvasta Novitasta, joka on vielä osaksi puuvillaa. En varmaan koskaan uskalla pestä näitä, enkä tiedä miten kestävät kulutusta. Täytyy sitten jossain vaiheessa tehdä uudet jostain parempilaatuisesta langasta. Siihen asti mennään näillä.

Oma lapaskuun saldo on siis 4 paria, joihin on kulunut 6 päivää. Ihan hyvä tahti siis, uskon että tavoite 10 paria tulee täyteen ellei jotain yllättävää tapahdu. Seuraavista lapasista ei ole vielä tietoa, täytynee lähteä malleja selaamaan.

Kiire ja koko sen jälkikasvu

2008-11-15T12:26:00.000-08:00

Käväisin sitten vähän muilla mailla.

Viikko sitten oli kotiinpaluu ja kaikki kyllä ryöpsähti niskaan kerralla. Viikon luennot ja harjoitukset kiinniotettavana, perjantaina odottava tentti ja kaiken lisäksi olin järkkäämässä avaruusaiheisia juhlinkeja opinahjolla. Järkevänä ihmisenä tein tottakai priorisointia, joten lähdinkin heti maanantaina ensitöikseni kangasostoksille ja hurautin maanantain ja tiistaina aikana itselleni ja puoliskolleni avaruusaiheiset asusteet. Kai tunnistat merkin? (aplikointu mustasta huovasta)

Kangas satiinia, malli puoliksi Joka Tyypin Kaavakirjasta, puoliksi itse muokkailtu.

Tämän kangas oli trikoota siitä eurokankaan palalaarista, jonne hyvä maku menee kuolemaan. Olikohan nimeltään jonkinlaista party mixiä (kuinka sopivaa). Leikatessa painajainen, mutta ommellessa käyttäytyi mallikelpoisesti. Taitaa olla ensimmäiset ompelusten esittelyt koko blogissa, on nyt sekin tili avattu. En ole viime vuoden aikana juurikaan ommellut, pahuksen ravelry koukuttaa (hih) niin pahasti lankatöihin että ompelukone on saanut lepäillä ihan rauhassa. Nyt tosin olisi tarve uusille housuille, enkä kaupasta jostain syystä löydä millään sopivia (tai sitten ovat opiskelijabudjettiin liian kalliit). Jonkun kerran olen kirppareilla viettänyt hauskoja hetkiä ahtautumalla kymmenten housujen kanssa sovituskoppiin, mutta kun ei löydy niin ei löydy. Itse sinun on housusi tekevä, jos sopivat mielit saada. Siltä asia näyttää.

Matkan ja kiireiden vuoksi Lapaskuuni on lähtenyt vähän heikonlaisesti käyntiin. Nyt pitää sitten kiriä että ehdin tahtiin mukaan. Matkalle en ottanut käsityötä minkäänlaista, ja alkuviikko meni opintojen ja ompelusten tahdissa, joten voitte kuvitella kuinka herkullinen oli se hetki torstaina, kun sain viimein puikot ja lankaa kätösiin ja saatoin aloittaa taas neulomaan. Torstai ja perjantaipäivä menivät pääosin vielä tentin parissa, mutta perjantai-iltana aloin sitten senkin edestä hommiin.

Malli: Pink Lace Wristwarmers, malli DROPSilta
Lanka: Novita Kid Mohair 14 g
Puikot: 3,5 mm

Tuli kyllä nätit ja oikein tyttömäiset. Pitää tehdä vielä jostain toisestakin langasta, oli sen verran helppo ja miellyttävä malli.

Malli: Cabled Frost Mitts, oma
Lanka: Novita Kuura 40 g
Puikot: 6,0 mm

Nämä on äidille. Huputtimesta jäi kerän verran lankaa ja kyselin että olisko millekään pikkutyölle käyttöä. Ovat lämpimät ja pehmoiset. Malli on tosiaan oma, peruskämmekkäät, selässä yksinkertainen palmikko, joka tosin ei tästä langasta erotu. Tein kuitenkin, kun halusin tehdä nämä tavallaan pariksi tuolle huputtimelle, jonka reunassa niinikään oli samanlainen palmikko.

Kuvaaminen on kyllä karmaisevaa pimeään vuodenaikaan. Kaiholla muistelen sitä ihanaa auringonvaloa, jonka loisteessa oli helppo kuvata työt kauniisti ja ilman inhaa samalavaloa. Aurinko, tule pian takaisin!

Vielä toiset

2008-10-28T08:16:00.000-07:00

Toisetkin patalaput valmiina. Näistä tuli vähän paksummat kuin ensimmäisistä. Valkoinen lanka oli varastoista löytynyttä, suunnilleen Nallen paksuista, siis hieman paksumpaa kuin edellisissä toisena lankana käytetty Wool. Näillä sitten uskaltaa nostella vielä kuumempia astioita.

Malli: omasta päästä mallikappaletta tutkailemalla
Lanka: Valkoinen Nallen paksuinen villasekoite 54 g
Oranssi Novita Nalle 50 g
(määrät edelleen yhteensä molempiin)
Koukku: 3,0 mm

Toivottavasti näistä tuli nyt mieleiset. Tilaustyöt ovat aina hieman kinkkisiä, vastaanottajalla on kuitenkin aina odotuksensa valmiin työn suhteen eikä improvisointia voi harjoittaa samassa määrin kuin esimerkiksi lahjoiksi tai itselle tehtäviin töihin. Mielellään tällaisia kuitenkin teen, hyvä että tästä miun harrastuksesta (pakkomielteestä) on muillekin hyötyä.

Kohta alkaa lapaskuu kolkutella ovella, ei parane aloittaa mitään isompaa. Pääsee sitten hyvin alkuun räpylänlämmittimien teossa. Muutama malli on jo valmiina, tosin en ole lankoja niihin katsellut. Eiköhän tuolta varaston kätköistä kaikki tarvittava löydy (sitä paitsi liityin jokunen aika sitten ravelryssä lankalaatikkoon, joten langan ostamisesta olisi muutenkin pidättäydyttävä vuoden loppuun saakka).
Ulkona sateinen ja kurja ilma, erinomainen hetki lämpimälle glögille (joulutunnelmaan virittäytymistä) ja kirjalle sohvannurkassa.

Haaste

2008-10-26T08:06:00.000-07:00

Reilu viikko sitten minulle esitettiin Haaste. Se saapui patalapun muodossa. Anoppini pyysi minua tekemään muutaman patalapun joululahjoiksi. Mallikappale tuli mukana, se näytti tältä.

Alkuperäisen patalapun on tehnyt anopin äiti. Tätähän voisi siis kohta jo kutsua suvussa kulkevaksi perinnemalliksi, jos nyt innostutaan vähän liioittelemaan.

Koskaan en vastaavaa virkkausmallia ole ennen nähnyt, ja hetki meni pohdiskellessa että mistä päästä tätä nyt aloittaisi. Kyseessä on siis aika paksu, tavallaan kaksikerroksinen virkkausmalli, jossa värit toisella puolella ovat vastakkaiset kuin toisella. Tarvittiin vähän kokeilua, purkamista, laskuvirheitä ja lopulta sain aikaiseksi ihan siedettävän mallitilkun. Malli on itse asiassa todella helppo, käytössä ovat vain perussilmukat ja mallikerta on kahden kerroksen korkuinen. Molemmat puolet virkataan kerralla, itse tein ensin kaksi kerrosta ruskeaa, kaksi kerrosta beigeä.

Lopuksi kerros kiinteitä silmukoita reunoihin ja kulmaan pieni mutta käytännöllinen ripustuslenkki, ja ekat laput valmiit! Liotin vielä ja levitin kuivumaan, se aina tasoittaa villaisia töitä mukavasti. Nätti pari näistä kyllä tuli, ovat vaan valitettavasti ranteille vähän raskaat virkattavat.

Malli: omasta päästä mallikappaletta tutkailemalla
Lanka: Beige Novita Wool Sävy 50 g
Tummanruskea Novita Nalle 54 g
(nämä siis yhteensä molempiin)
Koukku: 3,0 mm

Pinta tukeva ja ryhdikäs, nämä patalaput ovat käyttötarkoitukseensa sopivia. Kyllä näillä uskaltaisi pellin ottaa uunista. Vielä pitäisi tehdä toiset, lohenpunaiseen keittiöön sopivat. En sattumoisin omista lohenpunaista lankaa, eivätkä kaupan lankahyllytkään olleet kovin avuliaita, joten päädyin valkoisen ja murretun oranssin yhdistelmään. Eihän sisustuksessa kaikki saakaan olla täsmälleen samanväristä, oudoltahan se näyttää.

Tökkii, tökkii

2008-09-30T07:51:00.000-07:00

Vierähtihän tuossa taas vähän aikaa, tämä on juuri se mitä halusin välttää bloginpidossa. Haluaisin vaan aina että päivittäessä olisi jotain oikeaa asiaakin, ettei tulisi tyhjiä postauksia.
Kinkkinen pohdinta: Sisällötön postaus vai ei postausta ollenkaan?

Pari viikkoa sitten törmäsin kuvainnolliseen neuleseinään. Koko päivän vain haahuilin ympäriinsä, selailin ravelryä ja hypistelin lankoja. Teki mieli neuloa, mutta hyvää uutta tai vanhaa työtä ei löytynyt. Tein mallitilkkuja, purin, kiroilin, etsin mallia ja ärsytti aivan vietävästi. Olo oli jotenkin tahmea, mitään ei olisi jaksanut aloittaa, kun kaikkeen olisi pitänyt vähintään mallitilkku tehdä ja todennäköisesti myös laskea uusiksi silmukkamääriä, koska se on yleensä uutta työtä aloittaessa edessä.

Lauantai siinä meni, ja puolet sunnuntaista. Sitten päätin että riittää, ja pakotin itseni tarttumaan puikkoihin. Nämä sieltä viimein syntyi:

Malli: Chlorofyll Mittens (ravelrylinkki) by Tarja from Stitsailuja
Lanka: Novita Nalle 45 g
Puikot: 3,0 mm

Alkuperäistä ohjetta seuraamalla syntyvät siis kämmekkäät, mutta kun olin puolessa välissä toista, ymmärsin että haluakin niistä lapaset. Valinta osoittautui jälkikäteen hyväksi, sillä juuri niinä päivinä alkoi sääkin viiletä ja näistä tuli hyvät "lämpimän sään" lapaset. Joka päivä ovat kädessä olleet, ovat niin mukavan värisetkin.

Kesäisen muuton jäljiltä pipo/lapas/kaulaliinavarastot ovat olleet varsin laihanpuoleisia. Karsin tuolloin pois kaikki mitä en ole vähään aikaan käyttänyt, ja nyt ei tunnu sitten olevan mitään sopivaa hattuhyllyllä. Huomasin esimerkiksi että lämmin talvipipo puuttuu. Vähän aikaa piti mietiskellä ja laskeskella silmukoita uusiksi, mutta syntyihän se pipo lopulta.

Malli: Cabled Owl PomPom Hat (ravelrylinkki) by Miukat
Lanka: Novita 7 Veljestä 90 g
Puikot: 3,5 mm

Noista pöllöistä tykkään kovasti, ovat tosi helppoja tehdä ja silti näyttävät oikein hyviltä. Pipo ei meikäläisen päässä näytä yhtään samalta kuin alkuperäisessä ohjeessa, mutta nuo kulmiin muotoutuvat "korvat" ovat jo herättäneet sen verran hauskoja ilmeitä, että olen tähän sittenkin ihan tyytyväinen. Ja lämmin on, sehän on pääasia (puujalka vain osin tahaton).

Joululahjat etenee, hitaasti mutta toivottavasti varmasti. Pohdin joululahjatöiden julkistamista valmistumistahtiin pitkään ja hartaasti. Lopulta päätin, että koska ainakin jotkut lahjansaajat saattavat enemmän tai vähemmän epähuomiossa eksyä tätä blogia selaamaan, en pistä kuvia lahjoista esille ennen joulua. Joulun jälkeen siis luvassa aika mammuttimainen postaus, läväytän sitten kaikki lahjat kerralla esille. Vastaavasti ennen joulua saattaa olla kuvarintamalla hiljaisempaa, koristelen postaukset vaikka sitten jollain muilla kuvilla.

Nyt pitää taas miettiä mitä aloittaisi. Kun vertaa minun lankavarastoa ja to do -listaa, huomaa etteivät ne täsmää ollenkaan. Sen siitä saa, kun on aikojen kulussa ostellut lankaa ajatuksella "kyllä tästä jotain saa tehtyä". Pakko ryhtyä innovatiiviseksi, lisälankoja ei ennen joulua omiin projekteihin nimittäin ostella.

Kaksonen ja kaulanlämmitin

2008-09-26T02:53:00.000-07:00

Pientä työtä pukkaa. Pannunalusesta jäi sopivasti lankaa, joten päätin tehdä vielä toisen, tällä kertaa vastakkaisella väriyhdistelmällä.

Malli: Crochet Flower Hot Pad by FreeCraft Unlimited
Lanka: Novita Wool 15 g
Koukku: 3,5 mm

Nyt näitä on pieni setti.

Pakko antaa samalle ihmiselle, eihän näitä nyt voi erottaa toisistaan!

Ensi viikolla olisi luvassa jonkinlaista koulun järjestämää ulkoliikuntaa, joten tein Carneval Cowlin käyttäjälle kevyemmän kaulurin. Villakauluri on liian kuuma liikuntaan, tämä on käyttöön paremmin sopivaa keinokuitupuuvillasekoitetta.

Malli: Simplest Cowl, oma malli
Lanka: Novita Sofia 50 g
Puikot: 6,0 mm

Lanka on sekalaisten kerien pussissa mukana tullutta. Mukavan muhkeaa, ei vaan ole ennen tullut käytettyä kun oli vain tuo yksi kerä. Tähän riitti aivan passelisti, metri jäi yli. Senkin voisi käyttää joululahjansitomisnaruksi. On se kummaa, kun kaikki yli kymmenen sentin pätkät on pakko säilyttää. Hamstrausviettiä ei vaan aina voi järjellä ymmärtää.

Onhan se pieni, mutta..

2008-09-25T07:37:00.000-07:00

On se sentään jotain! Tuntuu että viime viikot on kuluneet vain isompien töiden kanssa, joka tarkoittaa että juuri valmistuneesta työstä saatavaa tyydytyksen tunnetta on ollut tarjolla alle sallittujen rajojen. Päätin siis hieman huijata ja virkkailin ihan vaan pienen työn, johon ei pitkään mennyt.

Malli: Crochet Flower Hot Pad by FreeCraft Unlimited (varoitus, ravelrylinkki)
Lanka: Novita Wool, n. 15 g
Koukku: 3,5 mm

Suomenkielisen ohjeen vilkaisin Kotihiiren blogista (joskus laiskottaa, eikä englanninkieliset virkkauslyhenteet ole vielä selkäytimessä).
Virkkaamisen aikana vielä vähän epäluuloisena katselin, että tuleekohan tästä mitään muodokasta. Viimeinen kerros sen sitten muotoili koko alusen. Tai ohje on pannunaluselle, tästä tuli aika pieni (halkaisija n. 13 cm). Kyllähän tuo pienelle astialle kävisi, tai sitten voisi hyvin toimia koristeena esimerkiksi laukussa. Ohuesta langasta jos tekisi, niin pipon koristeena olisi varmasti nätti. Saatan ehkä jouluna lahjoa tällä (ja sen mahdollisilla seuraajilla) ihmisiä, joille ei välttämättä mitään isompaa kehtaa pistää. Voisi myös koettaa kehitellä isompaa versiota, ihan siihen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen (ja kyllä, tiedän että isompi koukku kera paksumpi lanka olisi varmaan hyvä tapa aloittaa..).

Rautainen itsekuri

2008-09-24T07:27:00.000-07:00

Vaikka miten teki mieli aloittaa itselle uudet kynsikkäät, ja pipo, ja huivi, ja sukat, hillitsin itseni ja jatkoin projektia "joululahjat kerrankin ajoissa valmiiksi".

Ostin kirjan muistaakseni viime talvena, mutta kun virkkauskautta ei ravelryn takia ole vähään aikaan tullutkaan, en ole ehtinyt vielä mitään ihanista ohjeista tehdä. Nyt olisi työn alla sitten tuo alimmainen riikinkukkoliina. Virkkasin pari ensimmäistä riviä ja niiden perusteella liinasta olisi tulossa aika massiivisen kokoinen. Mietin vielä langanvaihtoa, mutta todennäköisesti teen kuitenkin vaan tällä langalla, on sitten ainakin näyttävä.

Huomasin tuossa, että unohtui valmiin työn faktasikermä edellisestä postauksesta, joten tässä vähän myöhässä:

Malli: Wedding Gift Shawl, oma malli
Lanka: Novita Rose Mohair n. 240g
Puikot: 6,0 mm

Päivityksiä tippuu hiljalleen

2008-09-23T07:35:00.000-07:00

Kun blogin perustin, toivoin sekä ajan että innon riittävän suhteellisen säännölliseen päivittämiseen. Viimet viikot ovat olleet vähän kehnompaa aikaa tämän suhteen, mutta täytyy vedota kiireisiin. Lisäksi puikoilla on ollut harvinaisen isoja ja pitkäkestoisia töitä, joten valmistuneita luomuksia on ollut harvinaisen vähän. Sain sentään viime viikolla jotain valmiiksi, deadlinen pakottamana. Ystäväpariskunnalla oli siis häät, ja jotain omaa halusin värkätä. Neljä päivää ennen häitä sain torkkupeiton viimein puikoilta ja pingottumaan:

Kun sen irrotti, tuli mytty.

Ja kun mytyn aukoi, paljastui aikamoisen nätti (vaikka itse sanonkin, köh köh) peitto.

Pakollinen ulkotuolikuva (samalla viihdykettä vastapäisen kerrostalon asukkaille.

Vähän vielä lähikuvaa. Todella helppo tämä mallikuvio, mutta kaunis. Ei ihme, että on niin suosittu.

Ja sitten peitto laatikkoon ja narua ympärille. Aika pikainen lahja, mutta kyllä tämä miullekin kelpaisi lämmittäjäksi, lienee siis ihan kelvollinen. Itse hääparin mietteitä en ole vielä kuullut, mutta toivottavasti tykkäsivät.

Koko ajan kun tuota peittoa neuloin, teki mieli tehdä ties mitä projekteja ja mieleen tuli valtavasti ideoita. Kuitenkin, kuten yleensä käy, heti kun iso työ valmistuu, mieli tyhjenee eikä ideoista ole enää muistikuvaa. On vain tyhjä olo ja loppuilta yleensä menee pyöriessä ja varastolankoja hypistellessä, että mitäköhän sitä sitten. Joululahjojahan sitä tietenkin vois, jos jaksaisi olla kaukaa viisas..

Sorruin taas.. mutten sentään lankoihin!

2008-09-13T06:41:00.000-07:00

Kaunis syyspäivä itäisessä Suomessa. Tuli mieleen, että näistä täytyy nyt nauttia. Suomen syksyn ja talven tuntien ei aurinko ole kovin säännöllinen vierailija taivahalla ennen ensi helmikuuta. Tekisi niin mieli uutta huivia, mutta ei parane aloitella uusia projekteja ennen kuin edelliset on alta pois, varsinkin kun torkkupeiton eräpäivä puskee päälle.

Peitto siis etenee, olen melkein aikataulussa. Päätin että haluan sen valmiiksi hyvissä ajoin että ehtii pingottaakin. Pelottaa että tuli aliarvioitua tarvittava koko, mutta pingotus on pelastanut useammankin työn pienestä mytystä upeaksi luomukseksi. Laitan siis toivoni siihen. Kiersin tänään kauppoja etsimässä hyvää tapaa paketoida valmis lahja, mutta en uskaltanut vielä päätyä mihinkään ratkaisuun lopullisesti. Jos olisi aikaa ja tarmoa (tai viime hetken paniikki, joka ajaa saman asian) voisi taitella pahvista rasian ja siihen kannen, ja sitten koristella asiaankuuluvasti. Toisaalta katselin tänään myös punottuja koreja, joita voisi sitten vähän silkkinauhalla tuunata. Kunhan on valmis koko peitto niin näkee miten ison lahja-astian se vaatii.

Ravelryyn liittymisen jälkeen olen harrastanut lähes yksinomaan lankatöitä ja jokakesäinen ompelukausikin jäi lähes täysin uupumaan. Kunnes tänään sitten lankesin kankaisiin (eli ompelukausi saattaa hyvinki olla tuloillaan). Kävin aivan harmittomasti Eurokankaassa, enkä ostanut kuin tarvitsemani vetoketjun. Esimerkillistä! Sitten rutiininomaisesti Anttilaan tarkastamaan lankatilanne, ja eikös se kangasosasto olekin ihan siinä lankoja vastapäätä. Hurahdin ja nämä lähti mukaan:

Lehtikuvioisista teen itselle uuden, tilavamman kassin, jota olen tarvinnut jo jonkin aikaa. Keltaiset kukat menevät varmaan vähän retrohenkiseksi hameeksi ja lammas.. ei sitä vaan voinut vastustaa! Keksin kyllä jonkin käyttötarkoituksen. Taitavat tosin olla sisustuskankaita kaikki, mutta kukapa ompelija ei joskus olisi käyttänyt kangasta "väärään" tarkoitukseen (jotkut meistä useammin kuin toiset, köh köh). Sisustuskankaista löytää usein kunnon rouheita, graafisia printtejä, jotka ovat edukseen muuallakin kuin vain tyynynpäällisenä.

Melkein jo syyhyttäisi päästä ompelemaan, mutta suoritan itsehillintää ja teen ensin keskeneräiset alta pois (harjoittelen töiden saattamista loppuun, ufoja on jo tarpeeksi nurkissa pyörimässä). Suomalaisella sisulla läpi harmaan kiven!

Jotain vanhaa, jotain uutta

2008-09-11T05:01:00.000-07:00

Kylläpä sitä osaa muisti vuotaa kuin seula. Kommenteissa mainittiinkin että villatermoksethan ne ovat juuri tähän tölkinjäähdytykseen tarkoitettuja. Hassuinta on, että olen itsekin niitä väkerrellyt useamman kappaleen. Tein vaan alunperin omistani vähän pitempiä ja käytin pullonsuojuksina muutossa. Oli kätevää kun pystyi sujauttamaan lasipullot suojukseen ja pakkaamaan päällekkäin ja pistämään muun kuorman sekaan kun ei tarvinnut pelätä että hakkaavat toisensa rikki. Samalla sai Jämä-Ullan hengessä käytettyä kaikki Isoveljen rippeet. Tällaisina ne vielä kaappia koristavat (en ole raaskinut ottaa pulloja pois, ovat niin hauskan näköisiä):

Joskus aina mietityttää että sattuikohan kukaan katsomaan kun silloin aurinkoisena kesäpäivänä ryömin maassa ottamassa kuvaa neulottuihin sukkiin pujotetuista viinipulloista..

Ja kuten näkyy, villatermokset myös muotoutuu pullon muodon mukaan. Kuulostan jo melkein mainosmieheltä (-henkilöltä?)!

Se oli se "vanhaa" -osio, seuraa uutta. Ilmojen viilentymisen johdosta alkoivat neulotut lämmikkeet jälleen tehdä kauppansa. Tilaustyönä väkersin nopeasti peruskaulurin (eli joustinneuleputken). Olen myös iloinen että työn saaja hyväksyi tämän langan, se on lojunut jo vuoden verran varastossa, ymmärrätte varmaan miksi.

Malli: oma
Lanka: Hjertegarn New Fancy Naturgarn Konfetti 100 g
Puikot: 8,0 mm

No, ainakin se on lämmin, eikä kutita. Ainakin vastaanottaja tykkäsi. Hyvä kauluri tämä on, ehkä vaan vähän vaikea yhdistää, no, mihinkään.

Onni on oma tietokone

2008-09-07T05:47:00.000-07:00

Viimein! Viimein saapui oma uusi tietokone, ja viimein saatiin se kytkettyä internetin ihmeelliseen maailmaan. Jätin muutossa vanhan koneen taakse ja tilasin saman tien uuden uuteen kämppään, olevinaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua. Just joo! Meni kaksi kuukautta ja lukematon määrä hampaiden kiristelyä, elämästä väheni varmaan kolme vuotta ja ensimmäiset harmaat hiukset ilmestyivät.

Pähkinänkuoressa: Ensin ei meinattu saada konetta kaupasta liikkeelle (tilasin Turusta). Sitten ei saatu konetta matkahuollolta kotiin (haluan auton!). Kun oli kone lopulta kotona pöydällä kasattuna, ei netti toiminut. Ei millään. Viikko soiteltiin, selitettiin tilannetta, petyttiin joka aamu kun oli luvattu että toimii mutta ei sitten toiminutkaan, ja lopulta alettiin varmaan olla sen verran vihaisen kuuloisia että netti lähti viimein pyörimään. Nyt pitäisi olla kaikki kunnossa. Toivon ja rukoilen ettei koneessa ole vikaa, en kyllä halua lähettää sitä takasin!

Omaa konetta ei pariin kuukauteen ollut, joten aika kului kera television ja kasan dvd-kausibokseja.

Malli: oma
Lanka: Novita Wool 75 g
Puikot: 3,0 mm

Neulojan käsikirjan inspiroimana nämä sukat hyppäsivät heti puikoille. Tulppaanikuviosta tuli nätti, kai tuosta kuvastakin sen jotenkin näkee. Pohjana on perinteinen kärkialoitteinen sukka, joita olen alkanut suosimaan. Jostain syystä kärjestä aloitetut sukat istuu sekä varpaiden että kantapään kohdalla paremmin kuin perinteiset. Ja saahan siinä langan kulutettua tarkemmin, kun voi vaan neuloa kunnes tulee langan pää vastaan (tämä tapahtuu toivottavasti jossain kohtaa vartta, ei ennen).

Malli: Brown Bag by Frances Swiecki vähän soveltaen
Lanka: Gjestal Naturgarn No. 1, 100 g
Puikot: 8,0 mm

Pitkästä aikaa huovutin mitään, olipahan taas kokemus. Itse huovuttaminen on huippuhauskaa, tulee lämmintä ja tiivistä jälkeä. Jostain syystä vaan talon pesukone ei vienyt pesuohjelmaa loppuun, vaan jätti sen kesken sopivasti ennen huutelua. Vaahtoa, vaahtoa! Lapoin pyyhkeet ja huovutukset sankkoon ja eikun kylppäriin huuhtomaan. Kyllä se villa imeekin sitä pesuainetta. Lopulta tuloksena oli kuitenkin yllä nähtävä tuotos, eli eväspussi. Aion myös käyttää ensi kesänä jätskinhakureissuilla, ettei sula jädet matkalla kaupasta kotiin. Toimi myös viime viikolla kylmälaukkuna juomatölkeille, ei tosin eristä ikuisuuksia.

Malli: oma
Lanka: Gjestal Naturgarn No. 1, 50 g
Puikot: 8,0 mm

Samalla valmistui pari tölkineristimiä (kylläpäs nyt tölkkivarustelu on hyvin esillä). Testattu saunassa, toimivat. Eli kun sinulla on kylmä tölkki ja lämmin sauna etkä halua että juoman ja saunan lämpötilat lähenevät liikaa toisiaan, sujauta tölkki (sisältäen juoman) eristäjään (nimi vielä kehittelyasteella) ja juoma pysyy kylmänä. Toimii myös toisin päin, kylmä tölkki ei jäädytä kättä. Miksen ole koskaan ennen törmännyt tähän ideaan? Eikö kukaan muu juo saunajuomaa saunassa vai kärvistelevätkö kaikki lämpimän juoman kanssa?

Sain myös valmiiksi ensimmäiset joululahjasukat. Löysin samalla myös ongelman: Uskaltaako sitä julkaista joululahjakuvia netissä ennen joulua? Lahjojen saajat eivät tätä blogia tai ravelryä lue, mutta mielen perillä vaanii pelko että entä jos yllätys menee sittenkin pilalle. Pohdin vielä vaihtoehtojani. Joko julkaisen nyt enkä varmuuden vuoksi kerro saajan nimeä, tai sitten joulun jälkeen on luvassa mammuttipostaus. Mitenköhän kaikki muut tämän pulman asian ratkaisevat?

Kahden viikon päästä lauantaina on ystäväpariskunnan häät ja lukuvuodenaloituskiireiden vuoksi kerkisin vasta nyt miettimään lahjaa. Pariskunta toivoi häälahjaksi lahjoituksia tilin kautta, joten vähän on menossa myös sinne, mutta haluan antaa jotain itsetehtyäkin. Pohdin muunmuassa sukkia, joihin olisi voinut tehdä jonkinlaista asiaankuuluvaa kirjailua, mutta päädyin lopulta torkkupeittoon. Se on pehmeä, kaunis ja lämmittää kylminä talvi-iltoina, ja ajattelin että jos aika riittää teen sen verran ison että kaksi ihmistä mahtuu hyvin käpertymään alle. Olisin halunnut tehdä jonkinlaisen palmikkokuvioisen peiton, sellaisen vähän arvokkaamman käsityön, mutta edelleen ajanpuutteesta johtuen joudun nyt tyytymään mohairlankaan ja isoihin puikkoihin.

Puikoilla on juuri toinen työ Novita Rose Mohairista, ja se tuntuu varsin hyvältä langalta; lämmittää mutta ei kutita eikä karvaa irtoa paljon. Torkkupeiton lopullisen sijoituspaikan sisustuksesta en tiedä yhtään, joten valinta osui neutraaliin valkoiseen. Näen jo sieluni silmin ihanan valkoisen, utuisen pitsipeiton. Tulevasta työstä on kyllä helppo kuvitella hienoista hienoin kun lanka on vielä kerällä. Pari päivää meni mallineuletta etsiessä, jossain vaiheessa jopa harkitsin ihan sileää tai ainaoikeaa. Pitsiä teki kuitenkin mieli (kun ne palmikot tosiaan veisivät liikaa aikaa), ja lopulta se on sitten tämä vanha ja tuttu viuhkamalli. Neulon kuitenkin sen verran isoilla puikoilla että mallikerrasta tulee mukavan muhkea. Seuraavaksi pitää alkaa laskeskelemaan langankulutusta, että osaa päättää mitenkä leveää alkaa peitosta väsäämään.

En osta! En varmasti osta!

2008-08-20T01:57:00.000-07:00

Juu, en vissiin. Käväisin viikonloppuna entisessä kotikaupungissani ja mukaan tarttui taas tuttua tavaraa, onneksi kuitenkin varsin maltillisesti.

2 kerää Mamboa, poistuvia värejä taitavat olla molemmat. Novitalla on tänä syksynä aivan taivaallisia uusia sävyjä, mutta en ole vielä raaskinut ostaa. Mamboa en ole ennen neulonut, mukavan muhkealta vaikuttaa. Vihreä saattaisi joutua kauluriin, punaisesta selvästi talviset sisätossut!

Hyllystä minua katsoi aivan ihana väri Novitan Rosea, lähti mukaan enempiä kyselemättä. Aivan selvää huivimateriaalia, voisin vaikka itse suunnitella mallinkin.

Yksittäiset kerät Huopasta, Sonjaa ja 7 Veljestä lähti tarjouskorista vielä matkaan. Olen langanostajana nähtävästi yksinäisten kerien suosija. Vaikka langan ostamisessa ei itsehillinnällä olekaan mitään roolia en koskaan kehtaa ostaa koko villapaidallisen verran, ja sitten tuleekin näperrettyä vain pieniä projekteja. Jotenkin vaan lanka tuntuu halvemmalta kun ostaa paljon pieniä eriä. Oi tätä itsepetoksen ihanuutta!

En ole tavallisesti neulekirjoja ostanut, sillä on tuntunut vähän oudolta ostaa kalliita kirjoja kun malleja löytyy niin hyvin netistä ilmaiseksikin. Nyt tuli poikkeus, Neulojan Käsikirja ei ollut kallis ja rakastuin useisiin mallineuleisiin sen verran palavasti että annoin kirjalle hyvän, uuden kodin. Yhdet sukat ovat puikoilla, kirjan inspiroimina. Ainakin parit joululahjasukat on jo suunnitelmissa kirjan malleista. Tänä vuonna aloitan kyllä joululahjojen teon ajoissa. Viime vuonna meni matkustelun takia vähän viime hetkeen ja sitten viikkoa ennen joulua neulottiin yötä myöten huivia ja kirjottiin pöytäliinaa. Osaisikohan sitä ottaa opikseen jo yhdestä kerrasta..

Neuleolympialaiset käyntiin - viimein

2008-08-11T07:58:00.000-07:00

Olympialaiset käynnissä neljättä päivää ja viimein ehdin pistää baijerilaiset puikoille. Oma neuleolympialaisten aloitukseni oli siis vähän heikko, toivottavasti petraan loppua kohti.

Tämä on esimmäinen työni 2,0 mm puikoilla. Ennen pienimmät joilla sukkia olen väkertänyt ovat olleet 2,5. Kyllä se puoli milliäkin tuntuu, ensimmäiset muutama kerrosta olivat vähän kankeat. Onneksi kädet tottuvat nopeasti. Nyt pitäisi sitten aloittaa tuo palmikointi. Ensimmäinen mallikerta on aina hankalin, sen jälkeen voi aina vaan katsoa mallia edellisestä.

Meidän taloudessa ei telkkaria ole, joten olympialaisten seuraaminen on suhteellisen vähäistä. Harmi sinänsä, sillä urheilu on mitä parhainta neulontaohjelmaa: joskus tapahtuu jotain kiinnostavaakin, mutta suurimman osan ajasta ei menossa ole mitään suurempaa huomiota vaativaa, joten keskittymistäkin vaativa neuletyö onnistuu siinä samalla.

Eilen päättelin jälleen yhden aivot narikkaan -työn. Muutettiin justiinsa kerrostaloon ja ollaan tutustuttu alakerran yhteiseen saunaan. Ekalla saunomiskerralla pyyhkeet ja shamppoot kulki mukana muovipussissa, ja heti seuraavana päivänä pistin koukulle puuvillaisen saunakassin. Onhan nyt virkattu kassi miljoona kertaa mukavampi kuin joku muovipussi. Valmis lopputulos näyttää siis tältä:

Malli: oma
Lanka: Mayflower Helårs-garn 225 g
Koukku: 5,0 mm

Ei ole vielä päässyt käyttöön. Sauna vain kerran viikossa vaatii totuttelemista, varsinkin kun entisessä asunnossa oli oma sauna joka lämmitettiin vaikka joka ilta jos siltä tuntui (ja sähköyhtiö myhäili tyytyväisenä).

Huputin

2008-08-10T01:49:00.000-07:00

Aurinko paistaa mutta kylmää on. Ah, Suomen kesä. Eilen sain jälleen yhden melkein-ikuisuusprojektin valmiiksi. On hyvin paha tapa tehdä työ melkein valmiiksi ja jättää se sitten käsityökoriin pölyttymään. Tämäkin ehti makoilla kuukauden verran melkein valmiina ja lopulta se vaati vain puoli tuntia työtä valmistuakseen. Eikö sitä puolta tuntia oikeasti voisi käyttää ennen työn hautautumista? Kyseessä on siis äidille tehty huivi, toivelahja tavallaan.

Malli: Hoodie Scarf by Diana Gates

Lanka: Novita Kuura 190 g
Puikot: 7,0 mm

Virailevana tähtenä hyvä vanha ystäväni Marvin, jonka tein joskus sillon kun vielä opettelin ompelukoneen käytön perusteita. Marvinillakin ikää alkaa siis olla jo sen verran että jos se olisi oppivelvollisuuden piirissä alkaisi yläaste jo häämöttää lähitulevaisuudessa. Malli taitaa nyt suurimmaksi osaksi peittyä esiteltyyn neuleeseen, mutta toisaalta julkisuuteen on ehkä hyvä tulla ihan vain pikkuhiljaa.

Unohtui viimeksi mainita että olympialaisten myötähän polkaistiin vauhtiin myös neuleolympialaiset. Heti kun koko neuleolympialaisista kuulin tiesin mikä lajini ja projektini tulisivat olemaan.

Tässä on tarvikkeet ja työ on Bayerische Socks by Eunny Jang. Olen halunnut nämä sukat ties miten pitkään, mutta pienet puikot ja palmikkojen suuri määrät ovat vähän pelottaneet sillä kyllästyn hitaasti etenevään työhön aika helposti. Uskon että nyt käytössä olevan ajan rajallisuus auttaa saamaan sukat kerralla tehtyä.

Loppupirstyksenä varastonvähennysprojekti, yksinäisestä Novita Bali -kerästä virkkailtu kori, aikaa tekemiseen meni ehkä tunnin verran.

Malli: Oma, peruskorin malli
Lanka: Novita Bali 100 g
Koukku: 8,0 mm

Sopii muuten myös hatuksi omalaatuisuutta tavoitteleville, testattu ja hyväksi havaittu.

Sataa sataa ropisee

2008-08-09T01:29:00.000-07:00

Hyvä päivä aloittaa blogi. Suomen sää hellii taas vähemmän lämpimillä kuurosateilla, joita on varsin mukava katsella ikkunan lämpimämmältä puolelta. Olen aikani muiden blogeja lueskellut ja viimein sain pistettyä omankin pystyyn. Katsotaan lähteekö juoksuun vai kaadunko naamalleni heti ensi mutkassa (huomaa ovela viittaus olympialaisiin, alkoivat eilen).

Ettei olisi kuiva ja kuvaton postaus, niin annetaan vähän esimakua siitä mitä aion täällä jatkossa julkaista. Viime päivinä on valmistunut seuraavanlaisia projekteja:

Malli: Muokkailtu Jumper with Hood by DROPS design
Lanka: Novita Frendi 400g
Puikot: 6,0 mm

Sain viimein käytettyä ikuisuuksia lankavarastossa hautuneen Frendin. Neuloessa langasta lähti valtavasti karvoja ja asunnon villakoirapopulaatiot moninkertaistuivat. Karvanlähtön huomattuani käytin koko neulomisen ajan essua jota oli hyvä käydä aina parvekkeella kopistelemassa.

Tiheys oli päin honkia joten kirjoitin lähes koko ohjeen uusiksi, katsoin vaan mitat alkuperäisestä ohjeesta. Tein lisäksi puseroon raglanhihat, kun olen niin valtavan laiska ompelemaan tavallisia hihoja paikoilleen.

Kaikesta karvasta ja muokkailusta huolimatta lopputulos on ihana, pehmeä, lämmin ja justiinsa oikean kokoinen. Tätä kyllä pidetään kunhan säät kylmenee (joka toivottavasti ei tapahdu ihan pian).

Malli: Spindle Socks by Anna Bell
Lanka: Novita Wool 75 g
Pukot: 3,0 mm

Äidille synttärilahjaksi tehdyt sukat. Malli oli yllättävän helppo ja miellyttävä ja palmikot syntyvät sukkelaan kun apupuikkokaan ei ollut tarpeellinen. Teen kyllä jossain vaiheessa itsellekin samanlaiset, sen verran nätit ovat.

Ja vielä viimeisenä muttei vähäisimpänä:

Malli: oma neulottu versio Martha Clemin virkatusta Boobie Pillow:sta
Lanka: Gjestal Nagano 100 g
Puikot: 3,0 mm

Mies pyysi tätä, olihan se pakko tehdä. Ihana tuli, ja toimii oikeasti niskan alla. Lunastaa kyllä paikkansa sohvan nukassa! Alkuperäinen ohje vaati virkkaamista, mutta halusin pinnasta tasaisemman, siispä tein neulomalla. Oma sävellys alusta loppuun, alkuperäisestä mallista jäljellä vain muoto ja idea. Sisälle ompelin sisätyynyn lakanakankaasta ja kaksi pussukkaa kuppeihin, ettei varmasti vanu ala josssain vaiheessa tulemaan pinnasta läpi. Kirjoittelen tälle parhaillaan ohjetta, ensimmäistä englanninkielistä ohjettani. Valmistuu ehkä jouluksi tällä menolla.